Päätöksenteon vaikutuksia lapsiin ei arvioida riittävän hyvin hyvinvointialueilla
Mannerheimin Lastensuojeluliiton – MLL:n – vaikuttamistyön johtaja Esa Iivonen kertoo, että lapsivaikutusten arviointia varten tehtävän tiedon koonti ei näyttäydy erityisen helpolta hyvinvointialueilla.
– Tiedon koonti on tärkeää, ja se näyttää varsin vaikealta alueilla. Erityisesti heikommassa asemassa olevista lapsiryhmistä on puutteellisesti tietoa, Iivonen sanoo.
Edellä mainitut tiedot saatiin MLL:n mediatilaisuudessa, jossa käytiin läpi hyvinvointialueen viranhaltijoille sekä ylimmälle luottamushenkilöjohdolle suunnatujen kyselyjen tuloksia.
– Lapsivaikutusten arvioinnissa on parantamisen varaa. Viranhaltijoista monet tuntevat hyvinkin lapsivaikutusten arvioinnin, mutta päättäjien osalta tilanne on heikompi.
Päättäjät ovat kuitenkin jossain määrin tietoisia arvioinnin tärkeydestä.
Viranhaltijoille suunnattu kysely
Viranhaltijoille suunnatun kyselyn mukaan lapsivaikutusten arviointia tehdään hyvinvointialueilla useammin silloin, kun päätös tai toiminta koskee suoraan lapsia tai lapsiperheitä.
Lapsivaikutusten arvioinnin systemaattista kehittämistyötä tehdään hyvinvointialueilla jonkin verran. Arviointien tuloksia otetaan jossain määrin huomioon hyvinvointialueilla.
Parantamiseen varaa olisi, Iivonen tähdentää.
Vaikutusarviointia kehitettäessä olisi hyvä vahvistaa lasten ja nuorten osallistumismahdollisuutta.
– Lasten ja nuorten kokemuksia voidaan ottaa päätöksenteon tueksi. Kokemustietoa voidaan kerätä lapsilta ja vanhemmilta. Tämä edistää lapsivaikutusten arviointia.
Päättäjien kysely
Alueiden päättäjille suunnatun kyselyn vain noin joka neljäs vastaajista katsoi, että hyvinvointialueella päättäjät tuntevat hyvin lapsivaikutusten arviointia.
Heidän mukaansa viranhaltijat tuntevat lapsivaikutusten arviointia jonkin verran, jopa suhteellisen hyvin.
Noin kolmasosa vastaajista katsoo, että lapsivaikutusten arvioinnin tulokset otetaan hyvin huomioon hyvinvointialueella.
Lisäksi alueiden ylimmän luottamushenkilöjohdon mukaan päätöksenteon vaikutukset heikommassa asemassa oleviin lapsiryhmin tunnistetaan vielä suhteellisen huonosti.
Yhteistyön merkitys
MLL:n vaikuttamistyön johtaja Esa Iivonen sanoo, että kunnissa lapsivaikutusten arviointi tunnetaan paremmin kuin hyvinvointialueilla, jotka aloittivat toimintansa vasta vuoden 2023 alussa.
– Hyvinvointialueet ovat selvästi takamatkalla sote-sektorilla.
Kuntien ja hyvinvointialueiden välinen yhteistyö on tärkeää myös lapsivaikutusten arvioinnissa.
– Yhteistyö vie eteenpäin arviointikulttuuria ja arviointien tekemistä
Resurssipula haastaa
Kyselyn perusteella nähtiin tärkeänä kirjata lapsivaikutusten arviointi hyvinvointialuestrategiaan.
Vastauksissa korostettiin, että lapsivaikutusten arviointi edistää lapsen oikeuksien toteutumista hyvinvointialueella, sillä sen avulla tunnistetaan lasten edut ja voidaan tehdä päätöksiä parhaalla mahdollisella tavalla.
Sekä viranhaltijoille tehdyssä kyselyssä että päättäjien kyselyn vastauksissa nostettiin vaikutusten arvioinnin toteutumisen haasteeksi puutteelliset resurssit ja tiukka taloudellinen tilanne.
Resurssipula aiheuttaa muun muassa kiirettä ja puutteellista asioiden valmistelua, kyselyiden vastauksissa kerrottiin.
Lähde: MLL
Lue myös: