Sote-ict kaipaa työnjakoa ja investointilinjoja

Suuri osa 1.1.2019 tarvittavasta ict:stä on vielä suunnittelupöydälllä, muistuttaa Timo Louna. (Kuva: Ville Miettinen)
Julkaistu Muokattu

Ict on keskeisimpiä ja suuritöisimpiä sote-uudistuksen kulmakiviä ja siinä riittää vielä erittäin paljon tehtävää, sanoo Päijät-Hämeen sosiaali- ja terveysyhtymän johtaja Timo Louna.

Hän muistuttaa, että suuri osa siitä ict:stä, joka tarvitaan 1.1.2019, jolloin sote- ja maakuntauudistusten on määrä astua voimaan, on tänään vielä suunnittelupöydällä.

Sosiaali- ja terveysministeriön mukaan tuolloin on määrä olla käytössä ”minimitaso” ja ict:n kehittäminen jatkuu sen jälkeen vielä vuosikausia.

Edes minimitason saavuttaminen ei ole helppoa, Louna muistuttaa.

– Ei ole kyse vain siitä, että pitäisi asiakaspalvelua parantavat järjestelyt saada kehitettyä bittimielessä. Tarvitaan myös aikaa, jotta sote-organisaatioissa työskentelevien ihmisten suuri joukko koulutetaan järjestelmien käyttöön, jotta järjestelmistä on oikeasti jotain hyötyä, Louna sanoi puheenvuorossaan Terveydenhuollon atk-päivillä Lahdessa tiistaina.

– Tässä rinnalla pitää toteuttaa toimintatapojen ja asiakaspalvelun merkittävä uudistaminen ja parantaminen, Louna muistuttaa.

Linjaukset selvitettävä pikimmiten

Louna näkeekin, että periaatepäätökset ict-työn resursseista ja periaatteista kannattaa tehdä pian, jotta edes palvelujen minimitaso voidaan saavuttaa vuoden 2019 alkuun mennessä.

– Olisi hyvä tämän vuoden aikana laatia valtakunnallinen investointisuunnitelma ja arvoida sen rahoitus ja tehdä realistinen aikataulu, missä vaiheessa mitäkin vaiheita saadaan valmiiksi, Louna sanoo.

– Ainakaan itse en ole huomannut julkisessa keskustelussa, että olisi arvioitu, millä menetelmällä rahoitetaan tämä investointi, joka todennäköisesti muodostuu hyvinkin kannattavaksi.

Sote-muutosjohtaja Sinikka Salo ei ottanut suoraan kantaa siihen, millä tavalla valtio voisi mahdollisesti lähteä mukaan sote-ict:n uudistusurakan rahoitukseen.

– Kaikkien rahoitusta yhteen, kun kerran yhteistä järjestelmää luomme. Mikä on kenenkin rooli, selviää ajan mittaan, Salo sanoi.

Sairaanhoitopiireille yhteinen yhtiö?

Timo Louna esittää, että maakuntien perustamista odotellessa sairaanhoitopiirit perustaisivat yhteisyrityksen, joka alkaa kehittää järjestelmiä tuleville organisaatioille.

– Jotta tässä päästäisiin eteenpäin nopeasti, yhtiö voitaisiin perustaa kuntien inhouse-yhtiöitä hyväksi käyttäen, jolloin saadaan osaaminen sieltä yhteisyrityksen palvelukseen, Louna sanoi atk-päivillä.

Tässäkin kaivataan pikaista ratkaisua, hän muistuttaa. UNA- ja Hanko-hanke, joissa järjestelmäkokonaisuuksien vaatimusmäärittely tehtiin 18 sairaanhoitopiirin kesken, on päättymässä.

– Nyt ollaan tienhaarassa, jossa pitäisi ratkaista, miten jatketaan eteenpäin, Louna sanoo.

Apottia rakentava HUS sekä Satakunnan sairaanhoitopiiri eivät ole mukana UNA-yhteistyössä.

– Niiden kanssa pitäisi käydä neuvotteluja, löytyisikö yhteinen intressi vaikka on erilaisia näkemyksiä järjestelmäratkaisuista.

Katso Timo Lounan haastattelu Kunta.tv:stä:

Lue myös:

Sote-lait lähtevät lausuntokierrokselle vasta elokuun puolivälissä

Powered by Labrador CMS