Soten projektijohtaja Pöysti: Kuntien tuleva rooli ei ole hahmottunut kunnanjohtajille – yhtiöittäminen ei ole mahdollista

Keskustan eduskuntaryhmässä on noussut myrsky hallituksen tuoreimmasta sote-linjauksesta. Keskustan kansanedustaja Sirkka-Liisa Anttila ihmettelee, mikseivät kunnat voisi toimia sote-uudistuksen jälkeen palveluiden tuottajina yhtiöiden kautta.

– Miksi se otetaan kunnilta pois, Anttila tivaa.

Anttilalle ja monille muillekin hallituksen linjaus oli täysi yllätys.

– Se oli minulle sokki, että kunnat halutaan tästä niin kokonaan pois, että hyviä malleja ei voida yhtiöittää, konkarikansanedustaja lataa.

Asian oikea laita on jäänyt hämäräksi monille kuntajohtajille ympäri maata, myöntää soten projektijohtaja, alivaltiosihteeri Tuomas Pöysti Kuntalehdelle.

– Olen tavannut monta kunnanjohtajaa, jotka ovat olleet budjetoimassa vuodelle 2019 sote-tuotantoa. Ei ole vielä hahmottunut, että sote tosiaan on irtautumassa kunnista. Kunnanjohtajat eivät tiedä riittävästi tästä, hän sanoo.

Vastaavasta epätietoisuudesta kuntakentällä on raportoinut myös sote-valmistelusta vastaava perhe- ja peruspalveluministeri Juha Rehula, kesk.

Esitysluonnos
ei ole vielä valmis

Vaikka hallitus on nyt täsmentänyt sote-linjauksiaan, lopullisia päätöksiä ei ole vielä tehty.

– Hallitus päättää lopullisesti näistä asioista, kun se päättää hallituksen esitysluonnoksesta, Pöysti tähdentää.

Luonnoksen pitäisi valmistua toukokuun loppuun mennessä. Lisää sotkua on luvassa, kun yksityiskohdat tulevat esille, Pöysti varoittelee.

Pöystin mukaan jo hallitusohjelmaneuvotteluissa viime vuonna oli erilaisia linjauksia, joista jäi ”epäyhtenäinen käsitys” sovitusta. Viime syksyn hallituskriisin alla neuvotteluissa pyöri paperi, jossa käsiteltiin kuntien ja kuntayhtymien mahdollisuutta toimia omistajajana.

– Silloisen kiistan ydinkysymys oli vähän muissa asioissa, joten se teksti vedettiin sieltä pois eikä se ollut enää osa ratkaisupakettia. Siitä jäi vähän erilaisia tulkintoja, Pöysti kertoo.

Hallituksen käsittelyssä tänä keväänä on Pöystin mukaan ihan avoimesti puhuttu kuntayhtiöistä. Ajatuksena oli se, että kunnat eivät toimisi sote-palveluiden tuottajina edes yhtiöittensä kautta.

– Virkamiesvalmistelussa tehtiin jo helmikuussa paperi, jossa ei pidetty perusteltuina kuntien yhtiöitä, Pöysti huomauttaa.

Kuntien yhtiöitä on vastustanut erityisesti valtiovarainministeriö.

Asia ei noussut kuitenkaan esille kommentoinnissa ja uutisoinnissa.

Forssan mallin saa
toteuttaa maakunta

Hallituksen linjauksesta tuohtunut Anttila huomauttaa, että asia on myös aluepoliittinen.

– Meillä on Forssassa erinomainen malli. Olemme tosi kustannustehokkaita. Jos me ei saada olla tuotantoyksikkönä ja toimintaa yhtiöittää, niin ei meitä sitten enää ole eikä täällä ole niitä palveluja, Forssan seudun hyvinvointikuntayhtymän eli kuuden kunnan soten hallituksen puheenjohtajana toimiva Anttila sanoo.

Anttilan mukaan kuntayhtymän edustajat keskustelivat asiasta Pöystin kanssa alkuvuonna.

– Pöysti sanoi silloin, että ilman muuta kunnat saavat yhtiöittää. Samaa mieltä oli myös soten parlamentaarinen seurantaryhmä. Tämä muutos tuli ihan tässä loppusuoralla, Anttila sanoo.

Pöysti puolustautuu, että silloin kysyttiin Forssan mallin säilyttämisen mahdollisuudesta.

– Forssan malli voisi säilyä maakunnan puitteissa kyllä. Se voi olla omana yhtiönään, mutta omistajana pitää olla maakunta. Ei niin, että kuntayhtymä jäisi omistajaksi, Pöysti selventää.

Anttilan mukaan huoli tulevaisuudesta oli noussut voimakkaasti esille maanantaina kuntayhtymän hallituksen kokouksessa.

– Yhtiöittäminen turvaisi sen, että me voisimme jatkaa palvelujen tuottajana osakeyhtiönä tai osuuskuntana tai liikelaitosmuodossa.