Soten rahoitusmalli kaatui
Soten rahoitus joudutaan valmistelemaan uudelleen. Kapitaatioon perustuva sote-uudistuksen rahoitus toisi niin suuria muutoksia kuntien talouteen, että uudistusta ei asiantuntijoitten mukaan voi toteuttaa aiotulla rahoitusmallilla.
Rahoituskuvion kaatuminen voi kaataa sote-uudistuksen etenemisen. Uudistus siirtyisi näin seuraavalle hallitukselle ja eduskunnalle.
Kapitaatiomallissa yhteisen sote-alueen menot jaettaisiin jäsenkuntien kesken asukasluvun suhteessa ottamalla huomioon kunkin kunnan ikärakenne ja sairastavuus.
Kuntaliitto ja kunnat ovat vaatineet uudistuksen rahoituksen valmistelua uudelleen.
Kuntaliiton hallitus katsoo, että kuntien maksuosuuksien määräytymisperusteista tulee säätää lakiluonnoksessa esitettyä yksityiskohtaisemmin. Rahoitusjärjestelmän tulisi olla pitkällä aikavälillä ennakoitavissa ja erityyppisiä kuntia oikeudenmukaisesti kohteleva. Uudistuksen on noudatettava julkisten palvelujen rahoitusperiaatetta, ja kunnille on turvattava taloudelliset edellytykset suoriutua niistä tehtävistä, joita niille säädetään, Kuntaliitto sanoo 16.10. antamassaan lausunnossa.
Uusi valmistelu,
uusi lausuntokierros?
Lainoppineet katsovat, että sote-aluetta koskevan rahoitusratkaisuehdotuksen muuttaminen tässä vaiheessa on niin oleellinen asia, että luonnos pitäisi sen jälkeen lähettää uudelle lausuntokierrokselle kuntiin.
Sote-tuotantoalueiden rahoitusmalli on kokonaan auki niin kauan kuin tuotantoalueita ei ole määritelty. Tämä yhdessä sote-alueen kapitaatiomallirahoituksen kanssa on vaikutuksiltaan niin suuri, että lakiasiantuntijat katsovat, että asiasta tarvitaan kokonaan uusi esitys ja lausuntokierros. Minimilausuntoaikana pidetään kahdeksaa viikkoa.
Vastuuministeriö, eli sosiaali- ja terveysministeriö on tehnyt kapitaation vaikutuksesta omia laskelmiaan, mutta niitä ei julkistettu. Uudistusta ohjaava parlamentaarinen työryhmä vahvisti ministeriön kannan ja päätti pitää laskelmat ei-julkisena valmisteluaineistona.
Useissa kunnissa
tehty omia laskelmia
Kuntaliitto, sosiaali- ja terveysministeriö ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) ovat muodostaneet rahoitusta pohtivan työryhmän. Sekään ei ole julkistanut kuntakohtaisia laskelmia.
Kuntakonsulttien Eero Laesterän ja Tuomas Hanhelan tekemät laskelmat osoittavat, että kolmasosas kunnista voittaisi ja kaksi kolmasosaa häviäisi kapitaatiopohjaisessa maksujärjestelmässä verrattuna kuntien nykyisiin sosiaali- ja terveysmenoihin. Muutokset olisivat kuntien välillä jopa suurempia kuin valtionosuusjärjestelmän uudistuksen tuomat muutokset.
Suuria hyötyjiä olisivat muun muassa Helsinki, Tampere, Savonlinna, Kuopio, Jyväskylä, Vaasa ja Turku. Menettäjien puolella esimerkiksi Espoon sote-kustannukset kasvaisivat Laesterä-Hanhela-laskelman mukaan 13 miljoonaa euroa, Kouvolan 18, Lappeenrannan 26 ja Imatran 22 miljoona euroa.
Kun Kuntalehti julkaisi Laesterän ja Hanhelan laskelmia, peruspalveluministeri Susanna Huovinen, sd., piti julkaisemista moraalisesti paheksuttavana. Kunnat puolestaan ovat vaatineet selviä laskelmia sote-uudistuksen taloudellisista vaikutuksista.
Erikoissairaanhoito
irti kapitaatiosta?
Etelä-Karjalan sosiaali- ja terveyspiiri Eksoten toimitusjohtaja Pentti Itkonen sanoo, että kapitaatiomalli rankaisisi esimerkiksi Imatraa, ja palkitsisi Helsinkiä, vaikka Imatra hoitaa sairaampaa väkeä pienemmin kustannuksin kuin Helsinki terveempää väkeään.
Itkosen mukaan kapitaatiomalli on sinällään hyvä ratkaisu. Hänestä sote-alueiden valtionosuudet pitäisi suoraan maksaa sote-alueille, ja sen jälkeen sote-alue ja kunnat keskenään päättäisivät lisärahoituksesta, joka palveluiden tuottamiseen tarvitaan.
Itkosen mukaan myös rahoitusmalli, jossa erikoissairaanhoito erotettaisiin kapitaatiorahoituksesta, kävisi Eksotelle. Sen on arvioitu romuttavan sote-uudistuksella tavoiteltavan perusturvan ja erikoissairaanhoidon integraatioraan, mutta Itkosen arvion mukaan se ei vaikuttaisi integraatioon.
Itkonen katsoo, että sote voi edetä ilman lopullista rahoitusratkaisua, koska terveydenhuollon koko monikanavarahoitus on mietittävänä ja asia tullee maaliskuussa kuntiin lausuntokierrokselle.
Eduskunta ei voi päättää
huppu päässä
Sote-järjestely on kuntien toimintaa koskeva kaikkien aikojen suurin uudistus. Sen pääsyy on taloudellinen; sillä pyritään tehostamaan terveydenhuollon tuottavuutta ja hillitsemään kustannuksia.
Asiantuntijoitten mukaan sote-järjestämislakia ei voi viedä eduskuntaan ilman, että kunnilla ja eduskunnalla on tieto lain aiheuttamista kustannuksista.
Lue myös: