STM:n Varhila: Kapitaatiorekisteri parantaisi yksilön tietoturvaa
Sote-keskuksille maksettavan kapitaatiokorvauksen perusteina käytettävistä tiedoista muodostuu todennäköisesti uusi rekisteri, mikä olisi tietoturvan kannalta hyvä asia, sanoo sosiaali- ja terveysministeriön ylijohtaja Kirsi Varhila.
– Silloin se on lakisääteinen rekisteri, josta jokainen voi tarkistaa itseensä kohdistuvat tiedot, Varhila sanoo valtiovarainministeriön MaakuntaTV-videokanavalla.
– Lokitiedoista voidaan katsoa, jos joku on käynyt katsomassa tietoja ilman että hänellä on ollut siihen oikeuksia.
Tietojen käytöstä nousi kohu, kun Helsingin Sanomat kirjoitti suunnitelmista ”pisteyttää” kansalaiset kapitaatiokorvauksen määrittelemiseksi.
Kapitaatiokorvausta on sote-uudistuksen toteutuessa suunnitellusti tarkoitus maksaa sote-keskuksille kustakin keskukseen listautuneesta asiakkaasta. Korvaus määräytyy tiettyjen ikään, sukupuoleen ja terveyteen liittyvien tekijöiden mukaan.
Tietynikäiset tietyillä perussairauksilla ryhmitellään tietylle painokertoimelle, jonka mukaan palvelutuottaja saa korvauksen asiakkaasta, Varhila kuvailee.
Varhilan mukaan tiedot asiakkaasta ovat asiakkaita ryhmittelevän Kelan hallussa.
– Tieto sinänsä ei liiku Kelasta minnekään. Se on vain rahan liikkumisen väline, yksinkertaisesti sanottuna.
Varhilan mukaan tutkimusluvilla koottu ja anonymisoitu tieto on jo nyt Kelan rekistereistä tutkijoiden käytettävissä.
– Edes tutkijat eivät pysty henkilöturvatunnusta tai yksilöä erottamaan tietomassasta.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) laatii kesäksi mallin kapitaatiokorvauksen laskentamallista. Mallia on tarkoitus käyttää valinnanvapauden piloteissa, joiden puolestaan on tarkoitus alkaa heti lakien tultua hyväksytyiksi, heinäkuussa.
Perhe- ja peruspalveluministeri Annika Saarikko, kesk., kommentoi blogissaan ”pisteytyksestä” noussutta keskustelua ja muistutti, että mahdollisimman tarkasti lasketut korvaukset ovat etenkin paljon palveluja tarvitsevan asiakkaan etu.
– Sote-keskuksilla ei olisi kannustetta yrittää valikoida vaikkapa mainonnan ja markkinoinnin avulla tietyntyyppisiä asiakkaita, kun paljon palveluja tarvitsevasta asiakkaasta saa suuremman korvauksen, Saarikko kirjoittaa.
– THL:n laskemat kertoimet ovat julkisia eli ihmiset voisivat periaatteensa perustietojensa perusteella halutessaan suunnilleen arvioida kertoimensa eli mihin ryhmään kuuluvat. Ihmisillä on myös oikeus kaikkiin henkilökohtaisiin terveystietoihinsa. Mikäli niihin tulevaisuudessa liitetään myös kustannustietoja, myös nämä tiedot on oikeus nähdä, Saarikko kirjoittaa.