Tarve kulttuurisensitiiviselle terveysalan koulutukselle kasvaa
Maahanmuuttajaperheitä hoitavalle terveydenhuollon henkilökunnalle on syntynyt uusia osaamistarpeita, kun maahanmuuttajien asiointi terveydenhuollossa on arkipäiväistynyt monissa kaupungeissa.
– Esimerkiksi neuvola- ja kouluterveydenhuollon sekä lastenpsykiatrian työntekijöiden on kyettävä aiempaa useammin huomioimaan myös maahanmuuttoon ja kulttuuriin liittyviä tekijöitä, kun he arvioivat lasten kehitystä ja mahdollista psyykkistä oireilua, sanoo tutkija, LT Venla Lehti Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksesta.
Lehti on vastuukirjoittaja tutkimusjulkaisussa, joka on julkaistu Journal of Child Psychology and Psychiatry -lehdessä.
Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimuskeskuksen tutkimus osoitti, että tarkkaavuushäiriö- eli ADHD-diagnoosin saaneilla oli viisi kertaa todennäköisemmin maahanmuuttajavanhemmat kuin niillä tutkittavilla, joilla diagnoosia ei ollut. Myös maahanmuuttajaisä ja suomalainen äiti olivat diagnoosin saaneiden vanhempina tavallisempi yhdistelmä kuin verrokkiryhmässä.
Lehti arvioi, että lasten ADHD-riskiä lisäävät ympäristötekijät tai perinnölliset tekijät voivat olla maahanmuuttajavanhemmilla yleisempiä. Lehti pitää myös mahdollisena, että lasten levoton käytös ja keskittymisvaikeudet tulkitaan vastaanotolla virheellisesti tarkkaavuushäiriön oireiksi.
– Oireiden taustalla voi olla myös perhetilanteeseen, sopeutumiseen tai elämänkokemuksiin liittyviä syitä, mutta kulttuuri- ja kielierojen vuoksi lasten arviointi ja vanhempien haastattelu on usein haastavaa, Lehti tarkentaa.
Erityisen korkea todennäköisyys ADHD-diagnoosiin tutkimuksessa havaittiin lapsilla, joiden vanhemmat olivat kotoisin inhimillisen kehityksen indeksillä arvioituna matalan kehityksen maista.
Inhimillisen kehityksen indeksi on Yhdistyneiden kansakuntien kehitysohjelman luoma mittari, joka koostuu odotettavissa olevasta elinajasta, koulutuksesta ja elintasosta.
Lisäkoulutus jouduttaa
varhaista puuttumista
Tutkimus on osa Turun yliopiston lastenpsykiatrian tutkimusyksikön laajempaa hankekokonaisuutta jossa selvitetään maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten psykiatristen häiriöiden ja oppimisvaikeuksien yleisyyttä ja terveyspalveluihin hakeutumista.
Hankkeen johtaja professori Andre Sourander painottaa, että terveydenhuollon työntekijät ja alan opiskelijat tarvitsevat lisäkoulutusta, jotta maahanmuuttajataustaiset lapset ja nuoret saisivat apua riittävän varhain.
– Maahanmuuttajataustaisten lasten ja nuorten psykiatristen häiriöiden varhainen tunnistaminen sekä asianmukaisen tuen ja hoidon järjestäminen riittävän aikaisin on tärkeä ja ajankohtainen haaste terveydenhuollossamme, Sourander sanoo.
Aiheesta aiemmin:
Kehityspsykologit: Maahanmuuttajanuorten hyvinvoinnin tukeminen kannattaa
Arkinen turvallisuus tukee turvapaikanhakijan mielenterveyttä