Ulkoistuksesta tulossa Rääkkylälle iso sote-lasku

Rääkkylän kunta haluaa, että sote-kustannusten maksuperusteena käytetään todellisia kustannuksia.
Julkaistu Muokattu

Rääkkylän kunnanjohtaja Yrjö Eronen sanoo, että sote-palvelujen ulkoistuksesta oppi ainakin yhden asian: kun hinnoitteluperusteita määrätään, summaksi ei kannata valita kiinteää vaan sitoa eurot palvelujen todelliseen tuottamiseen ja tarpeeseen.

Karjalainen uutisoi tiistaina, että sote-ulkoistus tuli Rääkkylälle kalliiksi. Terveystalo on saanut 1,5–2 miljoonaa euroa voittoa tuottaessaan kunnan sosiaali- ja terveyspalvelut.

Summa selvisi, kun Siun sote laski palvelujen todelliset kustannukset. Siun sote on tuottanut Rääkkylän sote-palvelut vuoden 2021 alusta.

Siun sote eli Pohjois-Karjalan sosiaali- ja terveyspalvelujen kuntayhtymä järjestää julkiset sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut 13 kunnan alueella.

– Kun teimme sopimuksen tuolloin Attendon kanssa 2011, olimme ensimmäinen sote-palvelut ulkoistava kunta. Ulkoistus pelasti silloin kunnan tulevaisuuden, Eronen kertoo.

Kuntaa uhkasi pakkoliitos. Rääkkylä joutui kuitenkin kriisikuntamenettelyyn ulkoistuksesta huolimatta 2015 ja on siinä jälleen kuluvana vuonna.

Eronen kertoo, ettei kunta tiennyt ulkoistussopimusta tehdessään, paljonko palvelujen tuottaminen todellisuudessa maksaa. Sittemminkään kunta ei ole saanut tietoja Terveystalolta.

Alkujaan Attendon kanssa tehdyssä sopimuksessa oli kiinteän hinnan lisäksi vuosittainen korotusprosentti. Kunta ei saanut tietoja, minkä verran palveluja käytettiin.

Omakustannushinta perusteeksi

Eronen sanoo nyt tekevänsä kaikkensa, että kun Siun sote määrittelee kunnan kustannukset tälle ja ensi vuodelle, ne tehtäisiin todellisen käytön mukaan eikä sumalla, jota maksetaan ulkoistamisen kiinteän sopimussumman mukaan.

– Nyt on saatava järkeä päätökseen, minkä verran Rääkkylältä siirtyy verotulojen ja valtionosuuksien osalta hyvinvointialueelle. Jos summa määräytyy kiinteän sopimussumman mukaan, Rääkkölältä lähtee 1,5 miljoonaa euroa liikaa hyvinvointialueelle.

Hän toivoo, että laskentaperusteena käytetään omakustannushintaa sekä tämän vuoden ennakkotietoa. Terveystalolta pitäisi saada lisäksi edellisen kahden vuoden suoritetiedot.

– 1,5 miljoonaa euroa vastaa meillä viiden veroprosenttiyksikön määrää. Se on kohtalokkaan iso summa, Eronen sanoo.

Powered by Labrador CMS