Väitös: Monialainen työkyvyn arviointi toisi kunnille roimat säästöt
Suuri osa passiivisen työmarkkinatuen kustannuksista olisi säästettävissä, jos pitkäaikaistyöttömien hoito, kuntoutus ja muu sosiaaliturva järjestettäisiin yksilölliseen ja monialaiseen tarveselvitykseen perustuen, päätellään Oulun yliopistossa tänään tarkastettavassa LL, työterveyshuollon erikoislääkäri Raija Kerättären väitöskirjassa.
Vuonna 2014 Suomessa oli 353 000 työtöntä ja heille maksettiin erilaisia työttömyysturvaetuuksia 4,7 miljardin euron edestä.
Vuosi sitten, helmikuussa 2015 yhtäjaksoisesti yli 300 päivää työttömänä olleita, kotikuntansa osarahoittaman työmarkkinatuen piiriin kuuluvia oli 80 366 henkilöä. Kunnille koitui näistä työmarkkinatuen osarahoituksista 31 424 313 euron kustannukset yhden kuukauden ajalta.
Väitöksen mukaan työttömän työkykyä arvioitaessa tulisikin huomioida laajasti yksilön kokonaistilanne ja biopsykososiaalinen toimintakyky, eikä keskittyä pelkästään fyysiseen terveydentilaan.
Kerätär kävi tutkimusta varten läpi mm. jokaisen Paltamon kunnan pitkäaikaistyöttömän tilanteen. Tutkimuksessa esitetään ensimmäisen kerran väestötason tutkimustietoa pitkäaikaistyöttömien työkykyongelmien esiintyvyydestä.
– Vaikka tutkitun kainuulaiskunnan määrällisistä tuloksista ei voi tehdä suoraan koko maata käsittäviä yleistyksiä, ilmiö on todennäköisesti olemassa kaikilla alueilla, väitöksessä sanotaan.
Raija Kerättären väitöstyö: Kun katsoo kauempaa, näkee enemmän – Monialainen työkyvyn ja kuntoutustarpeen arviointi pitkäaikaistyöttömillä (pdf)
Raija Kerättären haastattelu Ylen Aamu-tv:ssä 15.1.2016
Lue myös:
Heikentynyttä työkykyä ei tunnisteta riittävästi
Täystyöllisyyshanke pudotti Paltamon Kela-sakot