Etelä-Savon ja Kouvolan johtajat väestöennusteesta: "Työperäistä maahanmuuttoa helpotettava"
Suomen väkimäärä lähtee laskuun vuonna 2031. Jos syntyvyys pysyy nykyisellä tasolla, ei Suomessa ole 15 vuoden päästä yhtään maakuntaa, jossa syntyy enemmän ihmisiä kuin kuolee, selviää Tilastokeskuksen tuoreimmasta väestöennusteesta.
Osassa kunnista asukasmäärä on kutistunut jo pitkään. Kouvolassa on Suomen pienin luonnollinen väestönlisäys. Kaupungissa asui 5 000 ihmistä vähemmän vuonna 2018 kuin kymmentä vuotta aiemmin. Määrä vastaa keskikokoisen suomalaiskaupungin väkilukua.
Väestö vähenee ennusteen mukaan myös tulevaisuudessa nopeammin kuin vertailukunnissa.
”Kouvolan kannalta ennuste on todella huono”, sanoo Kouvolan kaupunginjohtaja Marita Toikka. ”Nyt edellytetään toimia kansallisella tasolla.”
Kaupunki on omalta osaltaan vastannut väen vähenemiseen päivittämällä palveluverkkoja vastaamaan muuttunutta tarvetta. Kaupunki on sulkenut kouluja ja keskittänyt varoja opetuksen sisällön ja muiden jäljelle jäävien palveluiden kehittämiseen.
Väestön pieneneminen ja huoltosuhteen nousu tulee Toikan mukaan nähdä kuitenkin ensisijaisesti kansallisena kysymyksenä, joka ratkaistaan kansallisilla päätöksillä.
”Työperäistä maahanmuuttoa tulisi helpottaa ja osaavan väestön määrää kasvattaa.”
Valtio voisi esimerkiksi lisätä kansainvälisten opiskelijoiden opiskelupaikkoja yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa. Valmistuneiden opiskelijoiden voisi antaa elää Suomessa, vaikka töitä ei heti valmistumisen jälkeen löytyisi.
Työperäisen maahanmuuton ja kansainvälisten opiskelijoiden koulutuksen lisäksi Toikka nostaa esiin itäradan ja perhevapaauudistuksen, jota edellinen hallitus ei käsitellyt loppuun. Nopeampi junareitti Kaakkois- ja Itä-Suomesta pääkaupunkiseudulle, lisäisi alueiden saavutettavuutta. Perhevapaauudistus taas voisi vahvistaa naisten asemaa työmarkkinoilla.
”Nuoret miettivät yhä tarkemmin, onnistuuko perhe- ja työelämän yhdistäminen tasa-arvoisesti.”
Koulutusta nuorten ja työmarkkinoiden tarpeisiin
Työikäisten suhteellinen määrä väestöstä laskisi Tilastokeskuksen ennusteen mukaan nykyisestä 62 prosentista 57 prosenttiin vuoteen 2060 mennessä. Tällä hetkellä Suomen korkein huoltosuhde on Etelä-Savossa.
Kun huoltosuhde heikkenee, kuntien maksettavaksi kaatuu yhä enemmän asioita. Etelä-Savon maakuntajohtaja Pentti Mäkinen muistuttaa, että kun kuntien sosiaali- ja terveysmenot kasvavat, kunnat myös tarvitsevat valtiolta lisää tukea.
”Valtion pitäisi huolehtia, että kuntien kestokyky säilyy, ettei jouduta tinkimään koulutus- ja elinvoimapalveluista.”
Etelä-Savon maakuntajohtaja odottaa Kouvolan kaupunginjohtajan tapaan kansallisia päätöksiä, jotka lisäisivät työperäistä maahanmuuttoa, koulutusta ja tasa-arvoisia mahdollisuuksia lasten hankintaan.
Etelä-Savossa keskeinen ongelma on, että alle 30-vuotiaat aikuiset muuttavat pois maakunnasta. Mäkisen mukaan houkuttelevilla koulutusmahdollisuuksilla voitaisiin vähentää nuorten aikuisten tarvetta muuttaa pois. Tässä voisivat auttaa esimerkiksi yhteistyö yliopistojen kanssa ja mahdollisuus suorittaa opintoja verkossa.
Koulutuksen tulee paitsi olla houkuttelevaa, myös vastata työmarkkinoiden tarpeisiin, sanoo Mäkinen. Tässä mielessä on tapahtunut myös onnistumisia.
”Meillä oppilaitokset ovat sopeuttaneet toimintaansa ja tulleet lähemmäs nuoria ja työmarkkinoita.”
Etelä-Savossa on kasvavia aloja, kuten matkailu. Nämä alat kärsivät helposti työvoimapulasta. Mäkinen toivoisi nykyistä joustavampaa maahantuloa aloille, joilla työtarve on suuri. Työperäisen maahanmuuton helpottaminen edellyttäisi myös laajasti käytössä olevia kotouttamiskeinoja.
Syntyvyyden osalta Etelä-Savon maakuntajohtaja korostaa sitä, että lapsiperheiden tulisi voida luottaa tulevaisuuteen. Nyt lasten hankinta näyttäytyy monelle enemmän uhkana kuin mahdollisuudella. Tilanteen pitäisi Mäkisestä muuttua niin, että lasten hankkiminen tuntuisi nuorista perheistä tasa-arvoiselta mahdollisuudelta muiden vaihtoehtojen rinnalla.
”Vaikka näkymät ovat synkät, lähdemme siitä, että voimme vaikuttaa kehitykseen.”