Hankintalain uudistus ja valtionosuusleikkaukset koettelevat kuntia – "Ajaudutaan suuriin vaikeuksiin"

Hankintalain uudistus ja valtionosuusleikkaukset ovat juuri nyt kuumia puheenaiheita kunnissa ja se kuului myös Kuntajohtajapäivillä Vantaalla.

Millä eväin eteenpäin -paneelikeskusteluun osallistuneet Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohi, Muonion kunnanjohtaja Laura Enbuska-Mäki ja Kuopion kaupunginjohtaja Soile Lahti kertoivat myös Kuntalehdelle edellä mainittujen aiheiden nostamista ajatuksistaan.

– Hankintalain uudistus on etenkin pienten ja keskisuurten kuntien näkökulmasta erittäin ongelmallinen. Se sekoittaa palvelujen järjestämistä monin eri tavoin, Lohi arvioi.

Uudistus lisää Kempeleen kunnanjohtajan mukaan kuntien hallinnollista työtaakkaa ja tuo mukanaan merkittävät muutoskustannukset.

– Tämä pirstoo toimivaa järjestelmää täysin tarpeettomasti. Monissa osin Suomea ajaudutaan suuriin vaikeuksiin, jopa mahdottomiin tilanteisiin esimerkiksi talous- ja henkilöstöhallinnon, ICT:n ja jätehuoltopalvelujen järjestämisessä.

Myös Muonion kunnanjohtaja Laura Enbuska-Mäki suhtautuu hyvin kriittisesti hallituksen ajamaan hankintalain uudistukseen.

– Hankintalain uudistus tulee olemaan kaoottinen etenkin pienille kunnille harvaan asutulla alueella. Toivon, että laissa huomioidaan alueelliset erityispiirteet ja siirtymäaikaan käytetään harkintaa. Se on nykyisellään aivan liian lyhyt.

Kovia valtionosuusleikkauksia

Kuopion kaupunginjohtaja Soile Lahti huomauttaa, että valtio leikkaa käytännössä lapsilta ja nuorilta kuntien valtionosuuksia leikatessaan, koska lasten ja nuorten palvelut ovat suurin yksittäinen menoerä kuntien taloudessa.

– Konkreettisesti valtionosuusleikkauksissa puhutaan siis esimerkiksi varhaiskasvatuksesta, perusopetuksesta ja lukiokoulutuksesta. Paljon puhuttu hallinto on kunnissa leikkauskohteena jo moneen kertaan kaluttu luu.

Valtionosuusleikkaukset ovat kohdistuneet myös työllisyyspalveluihin, jotka siirtyivät valtiolta kuntiin vajaasti resursoituina, Lahti lisää.

– Ja näitä palveluita joudutaan järjestämään nyt kunnissa varsin heikossa työllisyystilanteessa. Asetelma on rakennemuutoksen ja palvelukysynnän voimakkaan kasvun johdosta poikkeuksellisen haasteellinen, ja leikkaukset pahentavat sitä.

– Jos leikataan rahoitusta, tulee aidosti leikata myös velvoitteita.

Lisäksi Lahti korostaa, että ylipäätään olisi kiinnitettävä huomiota jo tehtyjen lakien seurantaan ja arviointiin.

– Jotta nähdään, saavutettiinko niille asetetut tavoitteet ja mitä muita vaikutuksia on syntynyt. Laki itsessään ei tee autuaaksi, jos toimeenpanon edellytyksiä ei ole. Vaihtoehtoja oikeudelliselle sääntelylle tulee myös aktiivisesti tutkia.

Kempeleen kunnanjohtaja Tuomas Lohi kuvailee valtionvarainministeriön taannoista valtionosuusleikkausehdotusta iskuna kuntakentän palleaan.

– Se tarkoittaa paitsi laadusta tinkimistä ja palveluverkkojen supistamista, myös veronkorotuspaineita. Mikäli valtio todella jälleen päätyy supistamaan kunnilta lakisääteisiin palveluihin osoitettua rahoitusta, on täysin välttämätöntä myös vähentää vastaava määrä kuntien lakisääteisiä tehtäviä, velvoitteita ja normeja.

Myös Muonion kunnanjohtaja toivoo kuntien normien purkuun vauhtia.

– Valtionosuusleikkauksissa on ongelmallista, että näitä tehdään samalla, kun lisätään kuntien velvoitteita, Laura Enbuska-Mäki sanoo.

Lue myös: