Helsinki on kärjessä ja Vantaa hännänhuippuna kuntien tilinpäätöksiä vertailtaessa – nämä kunnat tekivät parhaimmat ja heikoimmat tulokset
Kuntatalouden tila heikkeni viime vuonna vähemmän kuin pelättiin.
– Kunnat ovat tehneet valtavan paljon omia toimenpiteitä säästöjen aikaansaamiseksi, Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen sanoo.
Vaikeita päätöksiä on tehty.
– Todella monessa kunnassa sopeutettiin myös henkilöstön määrää.
Yleiskuvana on, että kunnissa elettiin säästäväisesti.
Kuntaliiton järjestämässä tiedotustilaisuudessa keskityttiin kuntien ja kuntayhtymien viime vuoden tilinpäätösarviotietoihin. Koko maata koskevien ennakkotietojen perusteella kuntien nettotoimintakulut kasvoivat 1,8 prosenttia ja peräti 130 kunnassa ne pienentyivät vuoteen 2023 verrattuna.
– Menokasvu oli vuonna 2024 odotettua maltillisempaa.
Lainakanta kääntyi kasvuun
Kuntatalouden tilan heikentymistä ei voi sivuuttaa, vaikka paikoin suoriuduttiinkin ennakko-odotuksia paremmin.
Viime vuotta edeltäneenä aikana pystyttiin lyhentämään ja jopa maksamaan velkoja. Tämä aika on ohi.
– Kunnat ovat joutuneet ottamaan lisää velkaa, Karhunen kertoo.
Lainakanta kääntyi välivuosien jälkeen kasvuun. Arvion mukaan kuntien velkataakka kasvoi 720 miljoonalla eurolla viime vuonna.
Investointeja tehtiin
Tulojen ja menojen erotus, eli rahoitustasapaino, kertoo, onko julkinen talous tiettynä ajanjaksona yli- vai alijäämäinen.
Alijäämä tarkoittaa velkaantumista.
Toiminnan ja investointien rahaviralla mitattuna kuntatalous oli 470 miljoonaa euroa alijäämäinen.
– Vaikka syömävelkaa ei ole käytännössä otettu, niin investointeihin on otettu lainaa, Kuntaliiton kehittämispäällikkö Mikko Mehtonen selventää.
Kuntien investoinnit olivat noin 4,8 miljardia euroa vuonna 2024.
Miljardiluokan tulos
Kertaluonteiset myynnit paransivat kuntien tilikauden tulosta selvästi.
Tulos oli positiivinen 203 kunnassa.
– Sitten on 80 kuntaa, joissa tulos oli negatiivinen, Mehtonen sanoo.
Kuntien yhteenlaskettu tulos oli 1 100 miljoonaa euroa vuonna 2024.
– Ilman Helsingin, Espoon, Tampereen ja Mikkelin tulosta kuntien tulos jäisi 310 miljoonaan euroon.
Toisin sanoen yli 70 prosenttia kuntien tuloksesta syntyi neljässä kaupungissa.
Mikkelissä positiivista tulosta vauhditti energiayhtiöiden osuuksien myynti ja Tampereella vesilaitoksen yhtiöittäminen.
Kunnilla erilaisia tilanteita
Heikoimman tuloksen kuntajoukkoon sijoittuu useita isoja ja keskisuuria kaupunkeja.
Ennakkotietojen mukaan euromääräisesti heikoimmat tulokset tehtiin Vantaalla, Haminassa ja Lahdessa.
Asukaskohtaisissa tarkasteluissa heikoimpaan ääripäähän nousee sen sijaan pienempiä kuntia.
Kunnan koko tai maantieteellinen sijainti eivät yksin kerro siitä, mikä on kunnan talouden tilanne tai näkymä. Sopeuttamisen tarve kuntataloudessa on suuri, mutta sopeuttamisen tarve ei jakaudu tasaisesti kuntien kesken.
– Erityisen suuri sopeuttamisen tarve on joissakin kunnissa, Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio arvioi.
Sopeuttamisen tarpeeseen vaikuttaa merkittävästi se, onko talouden tasapainottamistoimia jo aloitettu vai ei, Punakallio sanoo.
Tilikauden tulos 2024
Tilikauden tulos asukaskohtaisesti
Kuntatalouden heikentymisen taustalla
Kuntaliiton arvioiden mukaan talouden tilan heikkenemistä selittää verotulojen aleneminen 500 miljoonalla eurolla muun muassa sote-uudistukseen liittyneiden verohäntien poistumisen takia.
Kuntien tuloihin ja menoihin välittyivät myös heikko suhdannekehitys, valtionosuuksien pieneneminen 250 miljoonalla eurolla sekä kasvaneet korkokustannukset.
Kuluja laski myös kuntien työttömyysvakuutusmaksujen aleneminen.
Lisäksi kuntien menot työttömyysturvan rahoittamiseen pienenivät vielä, vaikka pitkäaikaistyöttömyys nousi vuoden lopussa jo kovaa vauhtia.
Lähde: Kuntaliitto
Lue myös: