Inhouse-yhtiöiden tulevaisuus huolettaa – 10 prosentin raja tietäisi pilkkomisia
Julkisella sektorilla toimivien inhouse-yhtiöiden rooli on puhuttanut paljon viime vuosina. Julkinen sektori on hyödyntänyt osaomistamiaan inhouse-yrityksiä, kun kuntiin, kuntayhtymiin tai hyvinvointialueille on palveluja hankittu.
Tuoreessa hallitusohjelmassa kasvun kaavan yhtenä palasena on ”Reilumman kilpailun Suomi”. Petteri Orpon uusi hallitus haluaa varmistaa julkisten hankintojen tehokkuuden ja hallituksen mielestä inhouse-yhtiöiden nykyinen toimintamalli ei sitä edistä.
– Hallitus parantaa julkisen sektorin tehokkuutta sekä vahvistaa alueellista elinvoimaa ja yrittämisen edellytyksiä rajaamalla julkisen sektorin mahdollisuuksia tuottaa inhouse-yksiköissä sellaisia tukipalveluita, joissa on olemassa toimiva markkina, kuten siivous-, taloushallinto-, ruoka- ja ICT-palveluissa, hallitusohjelmassa todetaan.
Mielenkiintoiseksi tilanne menee viimeistään siinä vaiheessa, kun löytää hallitusohjelmasta maininnan siitä, että hallitus haluaa asettaa sidosyksikön omistusosuuksille yleisen edun huomioon ottavan vähimmäisomistusprosentin. Kun vähimmäisomistusosuudeksi on hallitusohjelmassa kirjattu 10 prosenttia, niin yhdessä inhouse-yhtiössä voisi jatkossa olla enintään kymmenen omistajaa, mikäli omistusosuudet olisi jaettu minimiomistusten mukaan.
-Se on epäselvää, mitä sillä 10 prosentin vähimmäisomistuksella ajetaan takaa. Se on ristiriidassa myös osakeyhtiölain kanssa. Tämä muutos tarkoittaisi joko nykyisten inhouse-yhtiöiden pilkkomista tai niiden palveluiden palautumista erityisesti pienille kunnille. Pelkästään tämä muutos toisi merkittäviä lisäkustannuksia, inhouse-yhtiöitä edustavan Kustos ry:n hallituksen puheenjohtaja Lasse Koskivuori toteaa.
Inhouse-yhtiöillä ja niiden tuottamilla palveluilla on ollut merkittävä rooli, kun hyvinvointialueiden toimintaa on käynnistetty ja yhteisiä keskitettyjä tietojärjestelmäratkaisuja on otettu käyttöön.
-Miten hyvinvointialueilta voidaan vaatia miljardiluokan kulukuria, jos nyt hyvällä alulla olevien uusien ratkaisujen rakentaminen ajetaan alas ja muun muassa järjestelmien kilpailutusrumba aloitetaan alusta? Tämä tulisi veronmaksajille todella kalliiksi ja hidastaisi merkittävästi hyvinvointialueiden palveluiden kehittämistä, Koskivuori toteaa.
Mistä pienten kuntia palvelut?
Inhouse-yhtiöitä löytyy tänä päivänä joka lähtöön. Jos inhouse-yhtiöiden pitää lähteä vähentämään radikaalisti omistajiaan, joille se tuottaa palveluja, niin pienillä taloudellisilla resursseilla toimivat pienet kunnat ovat vaaravyöhykkeessä.
-Suurimmassa vaarassa ovat pienet kunnat, jotka ovat ajatelleet toimivansa järkevästi, kun ovat ulkoistaneet esimerkiksi palkkahallinnon inhouse-yhtiöön. Jos toimiva järjestelmä romutetaan, niin heidän pitää ottaa se itselleen takaisin, hankkia työvoimaa asioiden hoitoon ja kilpailuttaa järjestelmät. Se ei varmasti kustannuksia pienennä, Lasse Koskivuori toteaa.
-Ja pitää muistaa, että inhouse-yhtiöt kilpailuttavat tarvittavat hankinnat isoina kokoisuuksina ja kilpailutuksiin voivat kaikki osallistua. Hintataso on tällöin eri, kuin jos jokainen pieni toimija kilpailuttaa saman hankinnan erikseen. Ja voi olla, ettei niihin pienten kuntien kilpailutuksiin saada edes tarjouksia, Koskivuori huomauttaa.
Kustoksen varovaistenkin arvioiden mukaan hallituksen suunnitelmat toisivat julkiseen talouteen satojen miljoonien eurojen lisälaskun kilpailutusten lisääntymisenä ja nykyisten toimivien mallien alasajona ja uusien rakentamisena.
-Tämä ei ole se suunta, mihin julkisessa taloudenpidossa on nyt varaa. Inhouse-yhtiöt on perustettu nimenomaan toiminnan tehostamiseksi ja kustannusten säästämiseksi, Lasse Koskivuori muistuttaa.