Kuhmosta jyrkkä ei kuntien tehtävien eriyttämiselle – Tytti Määttä: Perusasiat ja rahoitus kuntoon ensin

Kuntien tehtäviä ei tule eriyttää kuntien eriytymiskehityksen hillitsemiseksi, linjaa Kuhmon kaupunginjohtaja Tytti Määttä blogissaan.

Tehtävien erilainen jako eri kunnille on ollut spekulaation kohteena keskusteluissa valtionosuuksista ja kuntien mahdollisuuksista suoriutua niille kuuluvien peruspalvelujen tuottamisesta.

Valtionosuuksien uudistamisen esiselvityksen tehnyt työryhmä totesi raportissaan, että yksi tulevaisuuden kuvista on pohtia, tulisiko kunnilla olla erilaiset tehtävät.

– Kuntien erilaistumiskehityksen seurauksena on luontevaa pohtia, olisiko kuntien tehtäviä tarpeellista jatkossa eriyttää, Kuntien valtionosuusjärjestelmän kehittämistarpeiden esiselvitys -julkaisussa todettiin.

Raportissa todettiin toisaalta myös, että esiselvityksen taustalla olleessa kuntakyselyssä tehtävien eriyttäminen ei saanut kannatusta.

Tytti Määttä pitää ”erittäin vaikeana, jopa mahdottomana” ajatusta siitä, että kunnat luokiteltaisiin tehtäviltään erilaisiksi.

– Olisi erittäin vaikeaa vetää viiva siihen, minkälainen kunta saisi tehtäväkseen minkäkinlaisten palvelujen järjestämisen. Ainakaan asukasmäärä ei kuntien erilaisuuden takia siihen sovellu, Määttä kirjoittaa blogissaan.

– Eduskunnan laissa säätämät palvelut on turvattava siitä riippumatta, mikä taho nuo palvelut järjestää, sillä perustuslain mukaan Suomen kansalaisella on vapaus valita asuinpaikkansa. Tähän asuinpaikanvalinnan oikeuteen liittyy vahvasti myös oikeus peruspalveluihin. Mikä taho järjestäisi palveluja alueella niiden kuntien kuntalaisille, joiden kotikunnalle olisi säädetty toisenlaiset tehtävät? Miten noiden palveluiden rahoitus järjestettäisiin? Määttä kysyy.

Määttä toivoo eduskuntavaalien alla käytäväksi keskustelua siitä, miten kuntien rahoitusperiaate toteutuu. Negatiivinen väestökehitys tuo ongelmia myös kunnan rahoitusvälineelle, hän muistuttaa.

– Nyt kun ennen vaaleja puolueilla tuntuu rahaa olevan uusiin palveluihin, toivoisi myös kuntien rahoitusperiaatteen toteutumisesta käytävän yhtä innostunutta keskustelua. Sen sijaan, että kiivaasti ollaan lupaamassa uusia palveluja tai eriyttämässä kuntien tehtäviä, tulisi laittaa perusasiat kuntoon eli turvata nykyisten palvelujen rahoitus, hän kirjoittaa.

Keskustelua palvelujen toteuttamisen mahdollisuuksista ja rahoitusta ohjaavista arvoista peräänkuuluttivat helmikuun Kuntalehdessä Kuntaliiton kehittämispäällikkö Sanna Lehtonen ja valtiovarainministeriön kunta- ja aluehallinto-osaston ylijohtaja Jani Pitkäniemi.

Myös Nurmijärven kunnanjohtaja Outi Mäkelä toivoi sunnuntaina Twitterissä, että puolueiden vaaliohjelmissa näkyisi myös kuntien asema:

Tytti Määttä toimii Harvaan asutun maaseudun verkoston puheenjohtajana. Hänet palkittiin viime vuonna maaseudun tulevaisuuspolitiikan lähettiläänä.

– Suomessa tarvitaan ehdottomasti aivan uudenlaista väestön vähenemisen huomioivaa kehittämispolitiikkaa. Kunnan asukasmäärän väheneminen ei automaattisesti tarkoita kunnan elinvoiman menetystä. Kunta voi koostaan riippumatta olla vetovoimainen monipaikka-asumisen kunta tai matkailukunta. Nykyinen rahoitusjärjestelmämme ei tunnista kunnolla tämän tyyppistä kehitystä, Määttä kirjoittaa blogissaan.

Aiheesta aiemmin: Kuntien erilaistumiskehitys haastaa valtionosuusjärjestelmän – ”Pitäisi tehdä arvovalintoja ja poliittisia päätöksiä”