Kunnissa eri näkemyksiä, kuinka 75 miljoonan leikkaukset pitäisi kohdistaa
Hallitus pyysi lausuntoja valtionosuuden 75 miljoonan euron leikkauksen kohdistamisesta. Kunnat tarttuivat tilaisuuteen vastustaakseen leikkauksia. Yksimielisyys ei ulottu leikkausten kohdistamisen tapaan.
Valtiovarainministeriö pyysi lausuntoja kertaluonteisesta 75 miljoonan euron säästön kohdistamisesta. Hallitus linjasi leikkauksen kevään kehysriihessään. Se vähentäisi noin kaksi prosenttia kuntien peruspalvelujen valtionosuusrahoituksesta.
Jos eurot säästettäisiin kunnista tasasuuruisena (euroa/asukas), se vähentäisi kuntien peruspalveluiden valtionosuusrahoitusta kuntakohtaisesti 0,6–40 prosenttia.
Hallituksen tavoitteena on, että vähennys ei valtionosuusuudistuksen alla kasvattaisi kuntien suhteellisia eroja valtionosuuksien saajina. Kyseessä vähennys koskee vuotta 2026.
Kunnat tarttuivat tilaisuuteen. Perjantai-iltapäivään mennessä lausuntoja oli jätetty 60, lähes kaikki kunnista.
Lausujien joukossa olivat myös muun muassa Suomen Kuntaliitto, Opetusalan ammattijärjestö OAJ sekä Kulttuuri- ja taidealan keskusjärjestö KULTA.
Viitasaari: Suosii suuria kaupunkeja
Hallitukselle ei varmasti tule yllätyksenä, että kunnissa jokaista leikkausta vastustetaan. Sen sijaan mielipiteet eroavat siinä, kuinka leikkaukset pitäisi kohdistaa: saman prosentin mukaan vai tasasuuruisena euroa per asukas -mallilla.
Vajaan 6 000 asukkaan Viitasaari toteaa omassa lausunnossaan, että nyt esitetyn vähennyksen kohdentaminen kohtelisi kuntia eri tavoin. Se olisi vihtiläisten mukaan suotuisa esimerkiksi Espoon kaltaisille suurille kaupungeille.
Kunta toteaa, että valtionosuuksien leikkauksessa kokonaisuudessaan samalla prosentilla ei huomioida kuntien erilaisia palvelutarpeita, resursseja sekä kustannustasoja eikä alueellisia erityispiirteitä.
– Viitasaaren kaupungin osalta vähennys tässä lausunnon leikkauksessa on 147 280 euroa.
Summa tarkoittaa 26 euron vähennystä asukasta kohti.
Kunta huomauttaa, että vähennyksen valmistelumateriaalissa viitataan valmisteilla olevaan valtionosuusuudistukseen.
– Elokuun 2025 tiedoilla valtionosuusuudistuksen toteutuminen vaikuttaa epävarmalta, sillä siinä on myös poliittisia erimielisyyksiä.
Porvoo: Vaikutusta uudistukseen
Porvoon kaupunki vastusti omassa lausunnossaan prosenttiperusteista vähennystä kuntien peruspalvelujen valtionosuuksiin siksi, että Porvoo pitää sen olevan ristiriidassa valtionosuuslain tavoitteiden kanssa.
Kaupunki toteaa, että vaikka esitys on valtionosuusuudistuksen alla kertaluonteinen ja koskee vain vuotta 2026, sillä voi olla myös vaikutus valmistelussa olevaan varsinaiseen valtionosuusuudistukseen.
Uudistuksen on kaavailtu tulevan voimaan vuoden 2027 alusta.
– Esitys heikentää kuntien taloudellista ennakoitavuutta ja vaarantaa yhdenvertaisen palvelujen järjestämisen.
– Lisäksi leikkaus heikentäisi rahoituksen tasausvaikutusta, murentaisi sote-uudistuksen kompensaatioita ja kohdistuisi Porvooseen kohtuuttoman voimakkaasti. Kaupunki katsoo, että leikkauksesta tulisi luopua tai se tulisi kohdentaa asukasluvun perusteella.
Kouvola kannattaa leikkausten kohdennustapaa
Myös Kouvolassa todetaan, ettei kuntien valtionosuuksia tule enää leikata, sillä ne vaikuttavat suoraan lasten ja nuorten palveluihin.
Kouvola kuitenkin löytää lausunnolla olleesta esityksestä hyviä puolia.
– Positiivista on, että kokonaan leikkauksen ulkopuolelle jätetään negatiivisten valtionosuuksien kunnat.
– Jos leikkaus toteutettaisiin laskemalla valtionosuusprosenttia, kuntien valtionosuuksiin kohdistuvat vähennykset olisivat suhteellisesti erisuuruiset ja kuntien väliset valtionosuuksien erot kasvaisivat entisestään.
Kouvola huomauttaa, että aiemmin päätetyt sote-uudistuksesta johtuvat valtionosuuksien leikkaukset asettavat kunnat eriarvoiseen asemaan. Kaupunki kannattaa leikkauksen kohdistamistapaa.
Kaupungissa on laskettu, että esityksen mukainen leikkausten kohdistaminen vähentäisi Kouvolan valtionosuuksia noin 65 000 euroa. Jos leikkaus tehtäisiin asukasperusteisesti, vähennys olisi noin 1 054 000 euroa.
Pysyvät säästöt tietoon valtionosuusuudistuksessa
Hallitus ilmoitti jo keväällä, että pysyvä 75 miljoonan euron säästön toteutustapa ratkaistaan varsinaisen valtionosuusuudistuksen yhteydessä. Tuolloin siinä voi olla eroja kuntien välillä.
Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen kuitenkin jumittaa. Alue- ja kuntaministeri Anna-Kaisa Ikonen viestitti Kuntalehdelle kuluneella viikolla, että esitys uudistuksesta on tarkoitus saada kuntiin lausuntokierrokselle syksyllä.
Heinäkuun lopulla Yle uutisoi hallituksen edelleen kiistelevän uudistuksesta. Erityisen paljon hiertävät niin sanotut soten tasauserät.
Opetusministeri, RKP:n puheenjohtaja Anders Adlercreutz kertoi Ylelle, että sote-erän poisto olisi ristiriidassa hallituksen tavoitteisiin. Se olisi hänen mukaansa ristiriitainen myös linjauksessa, jossa kunnille jääviä palveluja pitäisi rahoittaa.
– Meidän lähtökohta on se, että näitä sote-eriä ei poisteta.
Hallitus kokoontuu budjettiriiheensä maanantaina ja tiistaina. Julkisuudessa on lupailtu, että valtionosuuksiin ei olisi tulossa enää lisää uusia leikkauksia.
Tästä voit seurata lausuntojen määrää perjantain ajan
Lue myös: