Luitko tämän: Kuntapäättäjän on tunnettava kunnan talouden perusrakenne – ”Näkökulmaa antaa myös rahoitusvaihtoehtojen vertailu pitkällä aikavälillä”

Talousarviolla ja taloussuunnitelmalla on tietyt päätehtävät, Kuntaliiton kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen kertoo Kuntalehden haastattelussa.

– Talousarviolla ja taloussuunnitelmalla asetetaan palvelutoimintaa ja investointihankkeita koskevat tavoitteet sekä kuvataan niiden kokonaisuuden laajuus.

Samalla tässä taloustyössä budjetoidaan menoja ja tuloja koskevat arviot eri tehtäville ja hankkeille.

Talousarviovuoden arviot ovat sitovia, Lehtonen lisää.

– Osoitetaan, miten varsinainen toiminta ja investoinnit rahoitetaan. Tieto seuraavan vuoden valtionrahoituksesta tulee kuntiin lokakuussa ja veroprosentit pitää päättää marraskuun puoliväliin mennessä.

– Valtuustokauden ensimmäisen eli vuoden 2026 talousarvion tekemisen aikataulu tänä syksynä on hyvin tiukka. Kaikissa kunnissa ei ole tällä kierroksella aikaa yhtä syvällisiin seminaareihin ja iltakouluihin kuin normaalivuonna olisi.

Aikaa kysymyksille

Kuntien talouden vuosikello käy tasaiseen tahtiin vuodesta toiseen.

Vaikka uudesta kuntapäättäjästä tuntuisi vielä tänä syksynä, että talousarvioprosessiin ei pääse ihan kunnolla kiinni, kannattaa koko ajan opetella uutta.

– Ja jatkaa opettelua ensi keväänä, jolloin aikaa seuraavan talousarvion valmisteluun on enemmän kuin nyt kuluvan vuoden aikana, Lehtonen sanoo.

Hyvässä talousarvion valmistelussa päättäjille jää aikaa ja heille tarjotaan mahdollisuuksia kysyä ja oppia.

– Olennaista on olla aktiivinen silloin, kun perehtymisen aika on. Kotiläksyt kannattaa tehdä huolella ja pyytää tarvittaessa kokeneemmilta neuvoja.

Esimerkiksi tilinpäätöksen tulkinnassa ei riitä yksittäisten tunnuslukujen tai tilinpäätöserien tarkastelu, vaan rinnalla täytyy aina lukea toimintakertomusta ja liitetietoja.

– Niistä voi ilmetä mahdollisten kertaluonteisten erien ja tapahtumien vaikutus lukuihin. Vuosittaisten vaihteluiden vuoksi tunnuslukujen kehitystä tulee tarkastella useamman vuoden ajanjaksolta.

Tilinpäätökseen kuuluvat tulos- ja rahoituslaskelma, liitetiedot, talousarvion toteutumisvertailu, toimintakertomus sekä yleensä myös konsernitilinpäätös, jos kuntalain kriteerit täyttyvät.

– Kunnan palveluja voidaan järjestää myös tytäryhteisöissä tai kuntayhtymissä. Tästä syystä kunnan tilinpäätöksen rinnalla tulee tarkastella myös konsernitilinpäätöstä.

Hallitus laatii tilinpäätöksen maaliskuun loppuun mennessä ja valtuusto käsittelee sen kesäkuun loppuun mennessä.

Sopimukset esiin

Kuntatalous on monen muuttujan summa. Siihen kuuluvat kunnan taloussuunnittelun lisäksi muun muassa raportointi ja konserniohjaus.

Myös tulojen, menojen ja investointimahdollisuuksien arviointi kuuluvat kuntapäättäjän perusarkeen.

Elinvoimaisuutta ja hankintoja pohdittaessa on hyvä miettiä, miten palveluita järjestetään.

– Itse, yhdessä toisten kanssa vai ostopalveluna, Lehtonen lisää.

– Riskienhallinnan taloudellista näkökulmaa antaa myös rahoitusvaihtoehtojen vertailu pitkällä aikavälillä.

Kuntapäättäjän on tunnettava kunnan talouden perusrakenne.

– Mitä kuntakonserniin kuuluu ja mikä on eri konsernin osasten taloudellinen tilanne, tuottavatko ne vai kuluttavatko emokunnan varoja.

On hyvä tietää, mistä tulot kertyvät ja mihin toimintoihin rahaa kuluu.

– Mitä omistetaan ja minkälaisia taloudellisesti merkittäviä sopimuksia on tehty ja kenen kanssa.

Siitäkin kannattaa ottaa selvää, miten edellä mainittujen erien ennakoidaan kehittyvän pidemmällä aikavälillä.

– Tärkeää on nähdä talouden näkymä ja riskit isossa kuvassa. Kaikessa tätä syvällisemmässä talousjohtaja ja kunnan muut viranhaltijat ovat päättäjien tukena.

Koulutukset kannattavat

– Kiinnostus ja avoimuus uusiin asioihin ja omasta ennakkokäsityksestä poikkeaviin näkökulmiin on paras tapa lisätä osaamista myös kuntatalousasioissa, Sanna Lehtonen huomauttaa.

Tämä tarkoittaa, että omia käsityksiä talouden lainalaisuuksista tulee päivittää säännöllisesti esimerkiksi koulutuksiin osallistumalla ja lukemalla tietoa ajankohtaisista talousasioista.

– Lisäksi omaa talousajattelua voi laajentaa siten, että pyrkii ymmärtämään etenkin niitä henkilöitä, joiden ajatukset eniten poikkeavat omasta ennakkokäsityksestä, kuntatalousasioiden johtaja sanoo.

Kuntien talouden toimintaympäristö on muuttunut viime vuosina merkittävästi.

– Edelliskauden tai varsinkaan 10 vuotta vanhoilla sloganeilla ei pärjää. Omat argumentit pitää päivittää tämän hetken tilannetta vastaaviksi.

Lue myös: