Luitko tämän: Valtaosa kunnista joutuu sopeutumaan lapsimäärän vähenemiseen – "Suurimmat päätökset tulisi tehdä tämän valtuustokauden aikana"

FCG:n johtava asiantuntija Erikka Saastamoinen kertoo kuntien karsineen palveluitaan ja järjestelleen tehtäviään uudelleen. Töitä riittää edelleen, hän jatkaa.

– Uusien sopeutumistoimien tarve on yhä huomattava. Käyttötalouden säästöjen ohella kunnat sopeuttavat talouttaan myös karsimalla ja lykkäämällä investointeja.

Useat kunnat onnistuivat tasapainottamaan talouttaan viime vuonna.

– Toimintakatteen kasvu koko maassa oli poikkeuksellisen maltillinen, 1,5 prosenttia.

Toimintakate kasvaa tulevina vuosina huomattavasti enemmän, jos toiminnan kuluja ei saada sopeutettua vastaamaan palvelutarpeen muutoksia sekä vaimeaa verorahoituksen kasvua.

– Kuntien polarisaatio uhkaa jatkaa kasvamistaan, Saastamoinen lisää.

– Sopeutuspaineet vaihtelevat merkittävästi kuntien välillä ja heikommassa tilanteessa olevilla kunnilla sopeutustarpeet ovat jopa 10–15 prosenttia kunnan toimintakatteesta. FCG:n talouden painelaskennan mukaan negatiivisen vuosikatteen kuntien määrä uhkaa kasvaa vuodesta 2024 vuoteen 2030 mennessä noin 70 kunnalla.

Vaarana on, että vuonna 2030 negatiivisen vuosikatteen kuntia olisi jo lähes kolmasosa kaikista Suomen kunnista. Työttömyystilanne on vaikea myös kunnille ja talouden suunnittelua leimaa monilta osin epätietoisuus.

– Kysymyksiä herättävät muun muassa vuodelle 2027 suunniteltu valtionosuusjärjestelmän uudistus sekä mahdollisesti kuntien käsiin tyhjilleen jäävät sote-kiinteistöt.

– Kuntien palvelut joudutaan tuottamaan jatkossa yhä pienenevillä resursseilla. Kuntien on tehtävä isoja rakenteellisia muutoksia palveluita järjestettäessä ja samalla on opittava tekemään pienempiä asioita koko ajan paremmin, Saastamoinen sanoo.

Aikaa voi olla vähän

FCG:n johtava konsultti Raila Oksanen kertoo, miten valtaosa kunnista joutuu sopeutumaan lapsimäärän vähenemiseen.

– 7–12-vuotiaiden ikäluokan suuruus tulee vuonna 2030 olemaan lähes 50 000 lasta pienempi kuin vuonna 2024.

Palveluverkkoon on tehtävä ajoissa muutoksia, jotta kuntien rahat riittävät palveluiden järjestämiseen.

– Aikaa on monessa kunnassa vähän ja suurimmat päätökset tulisi tehdä tämän valtuustokauden aikana.

– Laskevat oppilasmäärät tulevat edellyttämään aikaisempia vuosia aktiivisempaa kuntien välistä yhteistyötä vuosiluokkien 7– 9 opetuksen järjestämisessä, Oksanen huomauttaa.

Lisää yhteistyötä

Kuntien välisen yhteistyön tarve todellakin korostuu tulevina vuosina, alleviivaa FCG:n kehitysjohtaja Toni Auvinen.

– Kuntarajojen sisäpuolella tehtävissä olevat sopeuttamis- ja kehittämistoimenpiteet alkavat olla jo osassa kuntia tehty. Tästä eteenpäin katseet kääntyvät kuntarajat ylittävään yhteistyöhön.

Kunnat voivat keskenään hyödyntää entistä enemmän yhteistä henkilökuntaa, toimitiloja, kalustoa ja tietojärjestelmiä.

– Varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja lukioiden lisäksi kohteina tulevat olemaan ainakin tekniset palvelut ja ympäristöpalvelut. FCG on jo ollut selvittämässä muun muassa rakennusvalvonnan ja ympäristönsuojelun yhteistoimintaa useilla alueilla, Auvinen kertoo.

Auvisen mukaan kunnat ovat olleet ilahduttavan aktiivisia isojen haasteiden keskellä näin uuden valtuustokauden alkuvaiheessa.

– Kunnat ovat tilanneet valtuustokauden alkuun paljon Kuntaliiton ja FCG:n toteuttamia koulutuksia valtuustoille, kunnanhallituksille ja toimielinten puheenjohtajille.

– Teemoina näissä korostuvat luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden roolit ja yhteistyö sekä kunnan toiminta ja sujuva päätöksenteko. Tätä voidaan pitää lähtölaukauksena päätöksenteon laajemmalle kehittämistyölle, jossa myös asukkaiden osallistumis- ja vaikuttamismahdollisuudet ovat keskiössä, Auvinen summaa.

FCG:n asiantuntijat kävivät Valtuustokauden suuret linjat 45 minuutissa -seminaarissa läpi talouden, oppilasmäärän, yhteistyön ja päätöksenteon teemoja keskiviikkona Kuntamarkkinoilla. Kuva: Jouni Lampinen

Lähde: Kuntamarkkinat

Lue myös: