Mitä valtionosuusjärjestelmässä tapahtuu syksyn aikana - Kuntalehti päivittää uutista tilanteen muuttuessa
Mihin suuntaan valtionosuusuudistus on etenemässä? Kunnissa tietoja odotetaan kuumeisesti.
Valtion budjettineuvottelut ovat päättyneet ja niiden tuloksena valtionosuutta vähennetään 75 miljoonalla eurolla keväällä päätetyn mukaisesti.
Tällä hetkellä kuntia kuumottaa tieto valtionosuusjärjestelmän uudistuksesta. Sen tarkka aikataulu ei vieläkään ole tiedossa.
Talousarvio sekä syksyn kuntatalousohjelma julkaistaan muutaman viikon kuluttua, 22.9.2025.
Kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen viestitti Kuntalehdelle tekstiviestillä, että valtionosuusjärjestelmän uudistuksen valmistelu ja poliittiset neuvottelut ovat parhaillaan meneillään.
– Pidän tätä uudistusta erittäin tärkeänä koko kuntakentälle. Tavoitteena on, että esitys lähtee kuntiin lausuntokierrokselle nyt syksyllä.
Miksi VOS-kokoukset ovat siirtyneet? Lue Kuntalehden juttu tästä aiheesta:
”Taitaa lykkääntyä edelleen” – valtionosuusjärjestelmän uudistamisen uuttakin aikataulua epäillään
Valtionosuuden supistukset tuttuja
Elokuun alussa kunnissa säikähdettiin valtiovarainministeri Riikka Purran (ps.) ehdotusta ensi vuoden talousarvioksi. Leikkauksia oli sen mukaan tulossa lisää muun muassa kuntien peruspalveluiden valtionosuuteen.
Purran ehdotus sai jäätävän vastaanoton, ja sitä kritisoivat muiden hallituspuolueiden lisäksi esimerkiksi Kuntaliitto.
Hallituksen aiempi esitysluonnos kuntien peruspalvelujen valtionosuuden 75 miljoonan euron vähennyksistä oli lausuntokierroksella 29.8. asti.
Kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen Kuntaliitosta sanoo, että kunnissa on viime vuosina jouduttu tottumaan valtion rahoitusosuuden supistuksiin.
Nostetaanko kiinteistöveroja?
Kunnat saavat tuloja valtion rahoituksen lisäksi kuntaveroista ja asiakasmaksuista. Kuntatalouden kiristyessä keskustelua on käyty muun muassa siitä, kuinka paljon kiinteistöverot nousevat lähivuosina.
– Kiinteistöverouudistuksen jälkeenkin kukin kunta päättää itse kiinteistöveronsa tasosta, Lehtonen muistuttaa.
Kuntaliiton kuntatalousasioiden johtaja Sanna Lehtonen. Kuva: Heli Sorjonen
Häviäjiä ennakoitua enemmän
Valtionosuusjärjestelmän uudistus ei ole helppo, ja erityisen vaikeaksi sen tekee soten tasauseristä luopuminen.
– Vielä vähän aikaa sitten näytti siltä, että järjestelmän uudistuksessa häviäjiä ja voittajia olisi yhtä paljon. Tämän hallituskauden aikana on käynyt selväksi, että häviäjiä on enemmän ja että leikkaukset koskevat kaikkia kuntia.
Lehtonen haluaisi pitää valtionosuusjärjestelmän puhtaana paikallishallinnon rahoitusjärjestelmänä ja erottaa kaikki siihen liitetyt ylimääräiset erät omaksi kokonaisuudekseen.
– Jos järjestelmää yksinkertaistettaisiin, kansallistenkin päättäjien olisi nykyistä helpompaa ymmärtää, mistä he päättävät, kun he päättävät valtionosuuksista.
Lehtosen mallissa varsinaisella valtionosuusjärjestelmällä rahoitettaisiin kunnan peruspalveluja, etenkin perusopetusta, varhaiskasvatusta ja työllisyydenhoitoa.
Tämän kustannuserojen tasauksen lisäksi siihen kuuluisi kuntien välinen tulopohjan tasaus.
– Kustannuserojen tasaus ja tulopohjan tasaus ovat valtionosuusjärjestelmän kaksi pyhää palikkaa. Muut voisi siirtää erikseen.
Näitä muita olisivat sote-erät, kunnan rahoitusosuus perustoimeentulosta ja verotulomenetysten korvaukset.
– Valtionosuusjärjestelmä toisin sanoen keskittyisi rahoittamaan palveluja ja tasaamaan kuntien välisiä eroja.
Liukuva voimaantulo auttaa kunnissa
Mitä jos Ikosen tavoite ei toteudu? Siis jos esitys valtionosuusuudistuksesta ei ehdikään lausuntokierrokselle syksyn aikana?
Lehtonen pohtii, että eteenpäin olisi kuitenkin pyrittävä pääsemään.
– Nykyinen järjestelmä on rikki, ja kunnat tarvitsevat tietoa tulevasta nopeasti.
Hänen mukaansa tärkeintä on, että uudistus etenee kuluvalla hallituskaudella.
– Vaikka tulossa on isoja tasauksia, ensimmäisen vuoden muutos ei liukuvan voimaantulon takia olisi vielä järin iso, Lehtonen sanoo.
Mistä olikaan kyse?
Valtionosuusjärjestelmän uudistus
Petteri Orpon hallitus on ilmoittanut uudistavansa kunnan peruspalvelujen valtionosuusjärjestelmää seuraavasti:
Uudistettu järjestelmä turvaa mahdollisimman hyvin kuntien vastuulla olevien valtionosuustehtävien rahoituksen sote-uudistuksen ja TE-uudistuksen jälkeisessä tilanteessa. Uudistuksen tavoitteena on myös lisätä valtionosuusjärjestelmän selkeyttä ja ymmärrettävyyttä.
Uuden järjestelmän oli määrä tulla voimaan ensi vuoden alussa, mutta voimaantuloa lykättiin vuodella.
Kustannuserojen tasaus
Tärkeä osa valtionosuusjärjestelmää. Tasaa kuntien välisiä eroja palvelujen järjestämisen kustannuksissa. Huomioon otettavia asioita muun muassa kunnan ikärakenne, kunnan harva asutus, työttömien määrä, ruotsinkielisyys sekä vieraskielinen väestö.
Tulopohjan tasaus
Toinen valtionosuusjärjestelmän tärkeä osa, joka vertaa kuntien verotuloja. Kunnat ja kaupungit, joissa verotulot ovat keskimääräistä suuremmat, saavat vähemmän valtionosuutta. Jos verotuloja tulee heikosti, valtionosuutta tulee lisää.
Soten tasauserät
Sote-uudistuksessa kuntien tehtäviä siirrettiin hyvinvointialueille. Samalla hyvinvointialueille siirtyi tuloja niiden kattamiseen. Soten menot ovat olleet hyvin erilaisia eri kunnissa muun muassa kansansairauksien ja ikäihmisten määrän takia. Lisäksi kunnallisverosta leikatun 12,64 prosenttiyksikön tuotto vaihteli kunnittain. Kustannusten ja tulojen siirron epäsuhtaa on pyritty paikkaamaan soten tasauserillä, joiden tuleva kohtalo sotkee nyt valtionosuusjärjestelmän uudistamista.
Juttua muokattu 3.9. kello 13.38, lisätty alkuun tieto budjettineuvotteluiden päättymisestä ja lisätty linkki budjettiriihen jälkeen tehtyyn uuteen juttuun vos-uudistuksen etenemisestä.