Omaishoitoon ja perhehoitoon lisärahaa, laitoshoivasta vähennetään – ”Tämä on asia, joka on herättänyt ristiriitaisia tunteita kentällä”

Outi Airola, teksti

Valtiovarainministeriön rahoituslaskelma hyvinvointialueiden ensi vuoden toimintaan on hiukan yli 27 miljardia euroa. Rahoitus kasvaa viime vuodesta 887 miljoonalla eurolla, mikä perustuu palvelutarpeen kasvuun ja kasvaneisiin kuluihin kuten palkankorotuksiin.

– Palvelutarpeen kasvun osuus on noin 250 miljoonaa, suurin korotus tulee hyvinvointialueen indeksistä, joka on noin 860 miljoonaa, kertoo finanssiasiantuntija Kaarle Myllyneva.

Summa olisi laskennallisesti suurempi, ellei hyvinvointialueiden tulos olisi parantunut viime vuodesta noin 200 miljoonalla. Myös tehtävämuutokset pienentävät rahoituksen kasvua peräti 71 miljoonalla. Rahoituslaskelmassa näkyy, että esimerkiksi ikäihmisten ympärivuorokautisesta hoivasta vähenee yli 50 miljoonaa henkilömitoitusta keventämällä ja teknologiaa hyödyntämällä.

– Tämä on asia, joka on herättänyt ristiriitaisia tunteita kentällä, sanoo Hyvilin toimitusjohtaja Minna Korkiakoski-Västi, joka ei ole vielä ehtinyt perehtyä rahoituslaskelmaan syvällisemmin.

Henkilöstömitoituksen keventäminen teknologiaa hyödyntämällä on ajatus, joka ei vielä ole muuttunut laajamittaisiksi säästöiksi.

– Huolettaa se, miten ne miljoonat hyvinvointialueiden arjessa toteutuvat. Ympärivuorokautisen hoidon vanhukset ovat erittäin huonokuntoisia ja heidän hoidettavuutensa on korkea. Teknologian hyödyntäminen vaatii meiltä aika paljon oppimista, että se muuttuu säästöiksi, toteaa Korkiakoski-Västi.

Omaishoitoon lisää rahaa

Säästöjä on laskettu syntyvän noin 23 miljoonaa myös päivystystoiminnasta, kun perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon yhteistyö on lisääntynyt. Se, ettei ajokorttitodistuksia kirjoitella enää julkisella sektorilla, säästää 800 000 euroa.

– Sosiaalipuolen rahoitukseen tulee toisaalta lisäyksiä, huomauttaa Myllyneva.

Rahoituslaskelma näyttää, että demokratiarahasta eli puolueiden ryhmärahasta lähtee lähes viisi miljoonaa euroa, kun taas omaishoidon tukeen ja perhehoitoon lisätään 15 miljoonaa.

– Tietysti perhehoidon ja omaishoidon tuen vahvistamiseen suhtaudumme hyvin myönteisesti. Se on sen ajatusmallin tukemista, että luodaan mahdollisimman inhimillisiä hoitosuhteita. Panostaminen omaishoitoon ja perhehoidon puolelle on inhimillisesti kannatettavaa, lisäksi se on myös hyvinvointialueille taloudellisempi ratkaisu, tietää Minna Korkiakoski-Västi.

Myös lasten ja nuorten terapiatakuuseen löytyy yli 10 miljoonan lisärahoitus, kun taas vammaispalvelulain muutos vähentää sektorilta 20 miljoonaa. Kuntouttavan työtoiminnan hallintoa kevennetään 1,6 miljoonan euron edestä ja terveystarkastuksista vähenee noin 2,5 miljoonaa euroa.

Hyte-kerroin käyttöön

Ensi vuonna rahoituksessa on käytössä ns. hyte-kerroin, joka huomioi alueen erityistilanteen tiettyjen mittareiden perusteella. Hyte-kerroin laskee muun muassa diabeteksen, vammojen, myrkytysten ja lonkkaleikkausten määrät, sekä huomioi alueen toimeentulotukimenot ja työkyvyttömyyden.

– Koko maan tasolla muutokset edellisvuoteen ovat pieniä, mutta hyte-kertoimella kohdennetussa rahoituksessa on isojakin muutoksia. Osa alueista voi kokea merkittäviäkin vaikutuksia rahoitukseen, sanoo Myllyneva.

Kaikkinensa hyvinvointialueiden talous näyttää asettuvan paremmalle uomalle alkuvuosien vaikeuksien jälkeen. Alueiden viime vuoden tulos, joka oli yli miljardin miinuksella, oli jo edellisvuotta 2023 parempi. Se vaikuttaa siten, että ensi vuoden rahoitukseen sisältyvää jälkikäteistarkistusta vähennetään 200 miljoonalla eurolla.

– Ensi vuoden rahoitukseen sisältyy silti jälkikäteistarkistusta noin 1,3 miljardia euroa, huomauttaa Kaarle Myllyneva.

Painelaskelma antaa suuntaviivoja

Valtiovarainministeriössä tehdään jatkuvaa työtä myös ns. painelaskelmien kanssa. Painelaskelma on arvio hyvinvointialueiden rahoituksen kehityksestä tulevina vuosina. Laskelmassa huomioidaan kaikki mahdolliset seikat, jotka alueiden tilanteeseen vaikuttavat.

– Nyt kun on saatu syksyn tilinpäätösennusteet vuoden 2025 osalta, näyttää siltä että aiempi arvio vuodelle 2027 ei ole merkittävästi muuttunut tammikuun tietoihin verrattuna, kertoo erityisasiantuntija Roosa Valkama valtiovarainministeriöstä.

Hän kertoo, että painelaskelma päivittyy jatkuvasti ja antaa ajantasaista tietoa hyvinvointialueiden tilanteesta.

– Painelaskelma päivittyy sitä mukaa, kun siihen vaikuttavia tietoja saadaan.

Myös kansantalousosastolla tehdään jatkuvaa laskentaa rahoitukseen liittyen.

– Siinä huomioidaan kaikki väestöennusteesta ja palkankorotuksista aina budjettiin sisältyviin asioihin saakka. Ennuste näiden pohjalta tehdään neljä kertaa vuodessa, kertoo neuvotteleva virkamies Assi Aalto.

– Nyt esimerkiksi ansiokehitys on hyvin korkeaa ja se ajaa kustannuksia ylöspäin. Jos sitä verrataan rahoitukseen, ero on huomattava, kertoo Aalto.