Rahaa ei ole pumpattavaksi lisää – Kunta-asioiden uusi pomo VM:ssä sitoutuu palvelurakenteen uusimiseen
Normien purkuun enemmän ytyä ja kuntien erilaisuus huomioon? Parlamentaarista työtä palvelurakenteen uudistamiseksi? Kyllä, sanoo VM:n uusi kunta-asioiden pomo.
– Erittäin raikas avaus tilanteeseen, joka ei voi tällaisenaan jatkua. Meillä ei ole rahaa, jota voisimme pumpata jatkuvasti lisää.
Näin sanoo osastopäällikkö Jussi Virsunen valtiovarainministeriön kunta- ja alueosastolta. Hän kommentoi Kuntaliiton näkemystä, jonka mukaan Suomi tarvitsee kansallisesti käynnistettävän parlamentaarisen työn.
Työn tarkoituksena olisi linjata kunta- ja palvelurakenteen uudistamista, jotta eri puolilla Suomea pystytään turvaamaan laadukkaat koulutuspalvelut.
Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen oli aiemmin todennut, että nykyinen palvelu- ja kuntarakenne on nykyisellä kehityksellä tulossa tiensä päähän.
Virsusen mielestä on hienoa, että keskustelu laajasta parlamentaarisesta työstä on nyt avattu.
– Me kuntaosastona varmasti sitoudumme tähän, Virsunen sanoo.
Hän esitti omat kommenttinsa Kuntaliiton järjestämässä Taloustorstai-lähetyksessä syyskuun loppupuolella.
Vos-uudistusta viimeistellään
Kunnat odottavat, että valtion puolelta sitouduttaisiin koko joukkoon muitakin isoja asioita eikä lykättäisi päätöksiä. Talouden suunnittelua varten tarvitaan etenkin tietoa tulevasta valtionosuusuudistuksesta.
Uudistuksen voimaantuloa on lykätty eikä hallituksen esitystä ole saatu lausunnoille. Nykytiedon mukaan uudistus tulee voimaan 2027. Aikataulu edellyttää, että ministeriön näkemykset saataisiin lausuntokierrokselle syksyn aikana ja eduskunnan päätettäväksi keväällä.
Virsunen muotoili sanojaan tarkkaan kommentoidessaan uudistuksen etenemistä.
– Olemme tuottaneet erittäin paljon materiaalia demokraattisen päätöksen taustalle. Nyt tehdään viimeistelyjä. Toivomme, että lausuntokierros päästään aloittamaan nopeasti.
Hän mainitsi, ettei valitettavasti voi mennä esityksen sisältöön. Versioita on tehty hänen mukaansa erilaisia.
Kuntien talouteen vaikuttaa myös kiinteistöverouudistus. Sekin on Virsusen mukaan lähdössä pian lausuntokierrokselle. Uudistuksella pyritään saamaan verotusarvot vastaamaan nykyistä paremmin alueen hintatasoa ja rakentamiskustannuksia.
– Ajatuksena on, että uudistus on kohtuullinen kiinteistönomistajille, Virsunen muistuttaa.
Kiinteistöveron arvostamisuudistuksessa laskennallisia arvoja on tarkoitus ottaa käyttöön portaittain. Maksettava kiinteistövero voi nousta enintään 20 prosenttia vuodessa kahdeksan vuoden ajan, mutta lopullinen maksattavan veron määrä ei voi nousta yli kolminkertaiseksi.
Tietoa on odotettu myös normien purkutalkoista. Virsunen huomautti, että listoja niitä varten on erilaisia mutta että työ jatkuu edelleen.
Hänen mielestään normien purkuja kannattaisi laajentaa isommaksi kokonaisuudeksi, jossa otettaisiin huomioon kuntien erilaisuus ja tehtävien eriytyminen. Tätä on Virsusen mukaan tarkoitus pohtia piakkoin ”mahdollisimman hyvällä porukalla”.
Kunnilla on nyt kovat kannusteet lisätä työllisyyspalveluidensa vaikuttavuutta, Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio toteaa. Kuva: Liisa Takala
Kuntakenttä eriytyy rajusti
Parlamentaarista pohdintaa palvelu- ja kuntarakennetta varten tarvitaan, sillä syntyvyys laskee ja väestö ikääntyy. Väki pakkaantuu kasvukeskuksiin. Vaikeuksissa ovat erityisesti pienet ja maaseutumaiset kunnat, mutta helpolla eivät pääse myöskään seutukunnat, jotka ovat rakennemuutoksen kohteina.
Kuntien taloustilanteet poikkeavat yhä rajummin toisistaan. Ero matalimman ja korkeimman kuntaveroprosentin välillä voi tulevaisuudessa olla lähes 19 prosenttiyksikköä, jos meno jatkuu nykyisellään.
Paraikaa kuntataloutta kurittavat erityisesti työttömyyslukemat. TE-uudistus siirsi työttömien palvelut kuntien vastuulle huonoimmassa mahdollisessa suhdanteessa.
Kunnille kertyvät työttömyyden kustannukset ovat nousseet paljon ennakoitua isommiksi. Vuoden alusta elokuun loppuun mennessä kunnille kertyi työttömyysetuuksien rahoitusvastuuta melkein 500 miljoonaa euroa.
Luvun perusteella voi ennustaa koko vuoden kustannukseksi 750–800 miljoonaa euroa, mikä ei vastaa valtiolta tulevaa kompensaatiota.
Erityisen huolestuttavaa työttömyyden kehityksessä on pitkäaikaistyöttömien määrä: yli 400 päivää työttömänä olleet kattavat 80 prosenttia kuntien etuuskuluista.
Pitkät miinukset hallitukselta
Nyt on paikallaan kysyä, kuinka vahvasti valtio on tullut kuntien tueksi.
No huh, vastaus on kerrassaan tylyä kuultavaa. Kerrataan tilannetta Kuntaliiton pääekonomistin Minna Punakallion listan avulla ja poimitaan siitä muutama esimerkki.
Aloitetaan hallituksen kevätriihen päätöksestä, jossa leikataan kuntien peruspalvelujen valtionosuuksista 75 miljoonaa euroa.
Otetaan seuraavaksi TE-uudistus: kun valtio kompensoi työttömyysturvan rahoitusuudistusta, se jätti summan kuluvana vuonna noin 100 miljoonaa euroa vajaaksi.
Tämän lisäksi TE-palveluiden siirron valtion kompensaatio on jäämässä kohonneen työttömyyden vuoksi noin 100 miljoonaa euroa vajaaksi.
– Kunnilla on nyt kovat kannusteet lisätä työllisyyspalveluidensa vaikuttavuutta, Punakallio toteaa.
Yksi istuvan hallituksen suosikkileikkauskohteita on ollut maahanmuutto. Valtion rahoitusta kotoutumisen kustannuksista laskettiin kuluvan vuoden alussa useilla eri päätöksillä, kuten pienentämällä kuntien laskennallisia kotoutumiskorvauksia 58 miljoonalla eurolla.
Yhden prosenttiyksikön indeksijarru puolestaan kasvaa hallituskauden lopussa jo 111 miljoonan euron leikkaukseksi.
Normien purkuun niputettu valtionosuusleikkaus leikkaa kunnilta tänä vuonna 23 sekä ensi vuonna ja vuonna 2027 kumpanakin 21 miljoonaa euroa.
Myös perustoimeentulotuen menot kasvavat. Kunnat maksavat perustoimeentulotulosta puolet.
Kuntien rahoittama toimeentulotuki kasvaa vuonna 2027 noin 100 miljoonaa euroa. Parhaillaan meneillään oleva toimeentulotuen muutos siirtää nuorille maksettavan toimeentulotuen rahoitusvastuun kokonaan kunnille, mutta tähänkin saadaan valtiolta kompensaatiosta.
Kuluvalle vuodelle valtion toimien yhteisvaikutus kuntatalouteen painuu monta sataa miljoonaa miinukselle, kun mukana ovat myös sote-siirron jälkikäteisperinnät vuosina 2025–27.
Vähemmän kunnallisveroja
Huonot uutiset eivät lopu valtion leikkauslistoihin, sillä myös tuleva kunnallisverokertymä näyttää entisestään heikkenevää tilannetta.
Vielä viime vuonna näkymät olivat huomattavasti positiivisemmat, ja palkkatuloihin odotettiin 4 prosentin kasvua. Kuntaliiton syyskuun ennustepäivityksessä lukema on enää 2,5 prosenttia. Ja siinäkin kuulemma riittää loppuvuodeksi kirimistä.
Kuluttajien luottamus talouteen on heikkoa, mikä vaikuttaa myös työllisyyden kehittymiseen. Optimistisia eivät ole myöskään kuntien talousjohtajat. Kuntalehden Talousbarometrissä heistä lähes 80 prosenttia arvioi, että kunnan taloudellinen liikkumavara kapenee.
Lisää negatiivisia vuosikatteita
Uudet valtuutetut ovat tiukassa tilanteessa tulevasta päättäessään. Ennakkotietojen mukaan kolme neljästä kunnasta ei kuitenkaan ole nostamassa veroja.
Neljännes kunnista on kertonut, että painetta verojen nostamiseen on vähintään jonkun verran. Korotukset halutaan pitää maltillisina, 0,2–0,5 prosenttiyksikössä.
Valtiovarainministeriö mainitsee syksyn kuntatalousohjelmassaan, että suurimmat veronkorotuspaineet ovat yleisesti ottaen 2 000 asukkaan kunnissa.
Vuosikate on miinuksella kuluvana vuonna vain 7 kunnassa, mutta VM:n mukaan tilanne muuttuu ensi vuoden aikana. Tuolloin lukumäärä on jo 32. Kun vuosikate on negatiivinen, rahat eivät riitä edes juokseviin menoihin.
Punakallio kertoo, että kunnissa tilannetta on sopeutettu ennakoitua enemmän, sillä arvio kuntien sopeutustoimista kasvoi kuluvana syksynä 150 miljoonaan euroon.
Lokakuun alussa tulivat voimaan uudet palkankorotukset, mutta niiden vaikutuksia ovat pienentäneet maltilliset rekrytoinnit. Euromäärät ovat pienentyneet myös ostoissa.
Ensi vuoden veroprosentit on päätettävä ja ilmoitettava verottajalle viimeistään maanantaina 17.11.2025. Jokunen kunta tiettävästi jättää päätöksen aivan viime tippaan.
Jospa seuraavaksi pääsisi jännittämään, milloin Kuntaliiton ehdottama ja VM:n Virsusen komppaama parlamentaarinen työ saadaan käyntiin ja koska sen seurauksena kunta- ja palvelurakennetta päästäisiin uudistamaan.