Tutkija HS:ssa: Kuntien liiketoiminta kätkeytyy julkisuudelta
Kuntien tulisi tulkita lakia yhtiöittämisvelvoitteesta mahdollisimman väljästi, jotta päätöksenteko säilyisi demokraattisena, kirjoittaa Tampereen yliopiston tutkijatohtori Hanna Kuusela lauantain Helsingin Sanomissa.
.ExternalClass p.MsoNormal, .ExternalClass li.MsoNormal, .ExternalClass div.MsoNormal
{margin:0cm;margin-bottom:.0001pt;font-size:12.0pt;font-family:Cambria;}
.ExternalClass .MsoChpDefault
{font-family:Cambria;}
@page WordSection1
{size:595.0pt 842.0pt;margin:70.85pt 2.0cm 70.85pt 2.0cm;}
.ExternalClass div.WordSection1
{page:WordSection1;}
Kuuselan mukaan yhtiöittäminen merkitsee, että huomattava
osa julkista päätöksentekoa siirtyy demokraattisen valvonnan ulottumattomiin,
kun julkisuuslaki ei koske yhtiöitä eikä kunnallisen yhtiön asiakirjatkaan
siten ole lähtökohtaisesti julkisia vaan luottamuksellisia.
– Edes yhtiön hallituksen poytäkirjat ja esityslistat eivät
kuulu julkisuuslain piiriin, Kuusela kirjoittaa.
– Jos esimerkiksi kunnallisessa sähköyhtiössä rikotaan hyvää
hallintotapaa, tätä koskevat keskustelut tai tilintarkastusasiakirjat eivät
todennäköisesti päädy median tai kuntalaisten nähtäviksi.
Kuusela nostaa esiin myös ongelman joka voi syntyä, kun
kunnat käyttävät suuria konsulttitaloja, joista ne ostavat sekä
tilintarkastuspalveluja että konsulttipalveluja. Tämä voi vaikuttaa
tilintarkastuksen riippumattomuuteen.
– Kehitys nakertaa demokraattisen päätöksenteon
edellytyksiä, Kuusela kirjoittaa ja kehottaa lain löyhään tulkitsemiseen:
– Kuntien tulisi yhtiöittää vain ne toimintonsa, joita laki
nimenomaisesti koskee. Kaikki muu toiminta on parasta jättää yhtiöittämättä.