Valtaosa talousjohtajista kertoo, että kunnallisveroprosenttiin ei kohdistu muutospainetta
Kuntaliiton Talousbarometriin vastanneiden talousjohtajien mukaan valtaosassa kuntia kunnallisveroprosenttiin ei kohdistu muutospainetta.
Vajaa neljännes kuntien talousjohtajista arvioi, että kunnallisveroprosenttiin kohdistuu korotuspainetta, Kuntaliitto tiedottaa.
Paineet korottaa veroprosenttia ovat keskisuurissa kaupungeissa hieman muita kuntakokoryhmiä suuremmat.
– Viimeisen puolen vuoden aikana kuntatalouden tila on tiukentunut ja paineet sopeuttamiselle ovat kasvaneet. Siihen nähden kuntien talousjohtajien arvioita kunnallisveroprosentin muutospaineista voidaan pitää maltillisena, Kuntaliiton pääekonomisti Minna Punakallio arvioi.
– Veronkorotuspaineet olisivat huomattavasti korkeammalla tasolla, jos valtio olisi leikannut kuntien valtionrahoitusta vuoden 2026 alussa nykyistä enemmän, Punakallio jatkaa tiedotteen mukaan.
Kuntien tunnelmat
Talousjohtajien mukaan talouden tila kunnissa on heikentynyt jonkin verran Talousbarometrin kevään kyselyyn verrattuna.
Heikoimmat näkymät talouden tilasta oli kyselyn mukaan suurissa kaupungeissa, tiedotteessa kerrotaan.
Keskimääräinen arvio kunnan talouden tilasta tällä hetkellä on talousjohtajien mukaan 3,4.
Kuntaliiton kevään 2025 Talousbarometrissä talousjohtajien keskimääräinen arvio kunnan taloustilanteesta oli 3,8.
Talousjohtajat arvioivat kyselyssä asteikolla yhdestä kuuteen, jossa yksi on erittäin huono ja kuusi on erittäin hyvä.
Positiivisimmat arviot kuntatalouden nykytilasta annettiin Kainuussa, Lapissa ja Etelä-Karjalassa, kun taas alueellisesti heikoimmat arviot kuntatalouden tilasta annettiin Etelä-Pohjanmaan kunnissa.
– Kuntien talouden nykytilanne on heikentynyt, koska yleinen taloustilanne ei ole elpynyt pienistä positiivisista signaaleista huolimatta ja työttömyys on noussut ennätyskorkealle. Sen myötä kuntien tulot ovat kasvaneet odotettua hitaammin ja kustannukset lisääntyneet muun muassa palkkakustannusten, tehtävien laajentumisen ja rahoitusvastuiden kasvaessa, Punakallio sanoo.
– Suhteutettuna yleiseen myllerrykseen, kuntien tunnelmat näyttäytyvät yllättävänkin maltillisina, Kuntaliiton pääekonomisti lisää tiedotteen mukaan.
Sopeutustoimet yltävät koko kuntakenttään
Talousbarometrin mukaan kuntien liikkumavara on kapenemassa merkittävästi seuraavien 10 vuoden aikana.
Valtaosa vastaajista (lähes 80 prosenttia) arvioi kuntansa taloudellisen liikkumavaran pienenevän tulevina vuosina. Erityisen pienenä liikkumavara nähdään asukasmäärältään kaikkein pienimmissä kunnissa, Kuntaliitto tiedottaa.
Näkymät kunnan talouden tilaan seuraavan 12 kuukauden kuluttua heikkenivät hieman kevään Talousbarometristä. Vastaajista peräti 69 prosenttia arvioi talousnäkymänsä seuraavan 12 kuukauden kuluttua huonoiksi tai melko huonoiksi.
Tästä huolimatta keskiarvolla mitattuna odotukset heikentyivät vain hieman.
Talousbarometrin mukaan lähes koko kuntakenttä on lisäsopeutuspaineiden edessä. Valtaosa vastaajista (85 prosenttia) arvioi kuntansa sopeutustarpeiden olevan vähintään kohtalaisia.
Tiedotteen mukaan huomattavia sopeutuspaineita on tänä syksynä useissa kymmenissä kunnissa.
Talouden näkymät heikkenevät ja paineet talouden sopeuttamistoimille ovat kasvaneet. Kuntien taloudellinen liikkumavara on kapenemassa, mikä haastaa peruspalveluiden järjestämistä tulevaisuudessa.
– Viimeistään nyt on aika käynnistää keskustelu siitä, miten kunnat pystyvät järjestämään palvelut myös tulevaisuudessa. Kuntaliitto pitää tarpeellisena, että kansallisesti käynnistetään parlamentaarinen työ, jossa linjataan kunta- ja palvelurakenteen uudistamisesta, painottaa Kuntaliiton toimitusjohtaja Minna Karhunen.
Lähde: Kuntaliitto
Lue myös: