Valtionosuusjärjestelmä vain osin uusiksi: ”Kuntakohtaisiin verotulojen vaikutuksiin jouduttaneen palaamaan”

Valtionosuusjärjestelmän uudistaminen, normien purut ja kuntien eriytyvät tehtävät. Teemat nousivat esille, kun kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen jatkoi kuntakierrostaan ja kokosi tällä kertaa Uudenmaan kuntapäättäjiä yhteiseen tilaisuuteen Helsinkiin.

Tilaisuudessa saatiin joitakin yleisiä tietoja siitä, mitä hallitus on sisällyttämässä esitykseensä valtionosuusjärjestelmän uudistamisesta.

Esityksen pohjana ovat olleet VATTIn ja selvitysmiesten tekemät raportit, mutta niitä on varioitu. Ikonen korostaa, että pääosin esitys pohjaa tutkimukseen ja selvityshenkilöiden esitykseen.

Ikonen korosti, että valtionosuusjärjestelmän uudistuksessa kuullaan kuntia. Ehdotus uudistuksesta on hänen mukaansa loppumetreillä. Se on tarkoitus saada lausuntokierrokselle siten, että kunnilla olisi aikaa antaa lausuntonsa marraskuusta ja joulukuun loppupuolelle.

Nykytiedon mukaan lausuntoaikaa olisi syksyn ajan. Tarkat päivämäärät eivät vielä ole selvillä.

Tarkoitus on, että kunnissa olisi tieto tulevista valtionosuuksista kesällä, jotta eurot olisivat selvillä seuraavaa talousarviota varten. Uusi laki astuisi voimaan vuoden 2027 alusta.

Ikosen mukaan järjestelmää ei kerralla pystytä korjaamaan niin, että se vastaisi täysin kuntien uusia tehtäviä.

– Muutokset eivät voi olla liian suuria yksittäisen kunnan kohdalla. Uudistustyötä on varauduttava jatkamaan myös seuraavilla hallituskausilla.

Hän totesi, että uudistus on kuitenkin keskeneräisenäkin välttämätön. Edellisen kerran valtionosuusjärjestelmää on muutettu kymmenen vuotta sitten, ja kunnissa on tapahtunut tuon jälkeen paljon.

Soten rikkoma järjestelmä

Kuten uudistuksen valmistelussa on moneen otteeseen todettu, vaikein palanen on niin sanotut soten siirtoerät. Nämä syntyivät, kun kuntien valtionosuuksista poistettiin soten osuus, joka siirrettiin hyvinvointialueiden rahoitukseen.

Laskutoimitus ei ollut helppo, ja osa kunnista hyötyi, osa hävisi.

Ikosen mielestä soteuudistuksen jälkeen on voitu kysellä, kuinka oikeudenmukaisesti tilanne on kuntia kohdellut.

– Valmistelussa olevassa uudistuksessa on tarkoitus pienentää eroa, joka on tullut sote-eristä, Ikonen kertoi.

Myös järjestelmän kriteereitä tarkastellaan uudelleen. Lasten ja nuorten painoarvo on kasvamassa. TE-rahoituksen osuvuutta ja reaaliaikaisuutta parannetaan.

Uudistuksen kriteereissä painotetaan väestönkasvua, mutta lisäosa on tulossa myös väestöään menettäville. Tuulivoiman ja puhtaan siirtymän kannustimet on tarkoitus säilyttää.

Ikonen kertoi, että valtionosuusjärjestelmää yksinkertaistetaan ja poistetaan päällekkäisyyksiä.

Ministeriö lähettää kuntakohtaiset laskelmat

Myös osastopäällikkö Jussi Virsunen valtiovarainministeriöstä huomautti, että hyvin todennäköisesti valmistelussa olevaan valtionosuusuudistukseen joudutaan palaamaan uudelleen.

Esimerkkinä hän mainitsi, että jatkossa jouduttaneen pohtimaan eri kuntakohtaisten verotulojen vaikutusta valtionosuuksiin.

Kuntakohtaisia verotuloja saadaan tuloverojen lisäksi esimerkiksi kiinteistöverotuksen piiriin kuuluvasta tuuli- ja aurinkovoiman tuotoista.

Myös asukastiheyden vaikutusta on jouduttu pohtimaan.

– Tiedostamme, että joissakin kunnissa on isoja kuljetuskustannuksia. On kuitenkin pyrittävä katsomaan isoa kuvaa. Jos valtionosuutta maksetaan väestöpohjaan perustuen ja jos väki vähenee, valtionosuudet leikkaantuvat joka tapauksessa ennemmin tai myöhemmin.

Yleiskatteellisuudesta ei olla luopumassa, toisin sanoen kunnat saavat valtionosuudet myös jatkossa siten, ettei niitä korvamerkitä johonkin tiettyyn tarkoitukseen.

Valtiovarainministeriö on ollut alue- ja kuntaministerin mukana kuntakierroksella viestejä kuulemassa.

Viestejä on kuulunut, yllätys yllätys, etenkin sote-uudistuksen jälkeisestä tilanteesta.

– Kunnissa iso kysymys on, mikä niistä on menettäjien ja mikä saajien joukossa. Tilanteet vaihtelevat myös Uudenmaan kunnissa.

Valmistelussa olevassa esityksessä sote-uudistuksen vaikutukset yksittäisen kunnan valtionosuuteen on rajattu uudella järjestelmämuutoksen portaittaisella tasauksella viiden vuoden aikana.

Kunnat pääsevät kertomaan näkemyksensä tasausmekanismista lausuntokierroksen aikana. Kunnat saavat myös esityksen mukaiset omat kuntakohtaiset valtionosuuslaskelmat, joissa on esillä vaihtoehtoisia malleja.

”Valtionosuuksilla ei kuntataloutta ratkaista”

Ikonen huomautti, ettei valtionosuusuudistuksella ratkaista kuntatalouden tulevaisuutta. Kuntien taloudesta valtionosuudet kattavat 14,6 prosenttia, kun isoin potti tulee verotuloista.

– En kannusta kuntia korottamaan veroja vaan huolehtimaan siitä, että niissä on toimintaedellytykset kunnossa ja että syntyy uusia työpaikkoja.

Hän muistutti hallitusohjelmasta, jossa suhtaudutaan myönteisesti kuntien erilaistumiseen. Hallitusohjelmassa ”hallitus tukee erilaisten kuntien vahvuuksien täysimääräistä hyödyntämistä ja elinvoimaa mahdollistamalla erilaisten ja eri kokoisten kuntien tehtävien hallitun eriyttämisen varmistaen samalla perustuslain mukaisen yhdenvertaisuuden toteutumisen”.

Ikosen mielestä eriyttämisen lisäksi tiiviimpää yhteistyötä ja kuntaliitoksiakaan ei pidä pelätä. Ratkaisu ei kuitenkaan ole se, että kaksi köyhää kuntaa tekee liitoksen, sillä siten ei synnytetä yhtä rikasta kuntaa.

– Tarvitaan kokonaisvaltaisempaa tarkastelua kunnista.

Normien purusta kuntien erilaistumiseen

Virsunen mainitsi, että kuntiin kohdistuvien normien purkua pohditaan ministeriössä aiottuna laajempana kokonaisuutena.

– Meidän on otettava kuntien erilaistuminen ja eriytyminen siihen mukaan.

Hän kertoi, että uusi valmistelutyöryhmä on aloittamassa työnsä. Ensin on tarkoitus selvittää, miten tehtävät ovat jo eriytyneet.

Lue myös: