VM: Kuntatalouteen tarvitaan 2 miljardin euron sopeutus

Julkisen talouden velkasuhteen taittaminen laskuun edellyttäisi noin 6 miljardin euron sopeutustoimia vuoteen 2019 mennessä jotta valtiontalous ja kuntatalous palaisivat lähelle tasapainoa, todetaan valtiovarainministeriön virkamiesjohdon tänään julkistamassa arviossa talouspolitiikan keskeisistä haasteista.

Kuntatalouden osuus sopeutuksesta on kolmasosa eli 2 miljardia euroa.

– Tämä voidaan tehdä tehtäviä ja velvoitteita karsimalla sekä toimintaa tehostamalla. Kuntien tehtävät tulee mitoittaa niin, että ne voidaan rahoittaa kunnallisverotusta kiristämättä, VM tiedotteessa todetaan.

Miljardisopeutus on kuitenkin vasta alkusoittoa pinnalle pääsyssä.

– Esitetty 6 miljardin euron sopeutus ei kuitenkaan riitä korjaamaan julkisen talouden laskennallista kestävyysvajetta, joka on noin 5 prosenttia suhteessa kokonaistuotantoon, olettaen että eläkeuudistus toteutuu syksyllä 2014 sovitussa muodossa.

VM:n mukaan jatkossa julkista taloutta tulee ohjata selkeillä meno- ja verosäännöillä. Valtiontalouden menokehyksen rinnalle virkamiehet esittävät verosääntöä, joka kiinnittäisi veroperustemuutosten nettovaikutuksen samaan tapaan kuin menokehys nykyisin kiinnittää menoperustemuutokset.

Talouskasvua vahvistettava

Työllisyyden, investointien ja tuottavuuden edistämiseksi VM:n raportti suosittaa pitkään jatkuvaa palkkamalttia ja siirtymistä pysyvästi palkkanormiin, jossa palkankorotukset mitoitetaan inflaatiotavoitteen ja avoimen sektorin tuottavuuskehityksen mukaan.

Lisäksi tarvitaan nykyistä parempia työn ja yrittämisen kannustimia, joihin voidaan vaikuttaa myös asuntopolitiikalla. Työvoiman alueellista ja ammatillista liikkuvuutta on kannustettava. Erilaisten etuuksien tasoa ja ehtoja on tarkasteltava työllistymisen näkökulmasta. On välttämätöntä, että työnteko on aina taloudellisesti palkitsevaa.

Digitalisaatiolla tuottavuutta

Valtiovarainministeriön virkamiesjohto suosittaa panostamista digitalisaation tuottavuuden parantamiseksi. Siirtymällä sähköisiin prosesseihin parannetaan palvelujen saatavuutta sekä vähennetään yritysten ja kansalaisten hallinnollista taakkaa. Sähköiset palvelut on tehtävä ensisijaiseksi asiointimuodoksi.

Palveluprosessien ja hallinnon yhtenäistäminen on usein haasteellisempaa kuin tarvittavien ICT-ratkaisujen toteuttaminen. Siksi digitalisaation edistäminen ja hallinnon kehittäminen kytkeytyvät voimakkaasti toisiinsa. Koska niillä on suuri merkitys palvelutuotannon tuottavuuskehitykselle ja siten julkisten menojen sopeuttamiselle, julkisen hallinnon ja sen ICT:n kehittäminen ja koordinointi tulee pysyä yhden ministeriön vastuulla. Säästöjen toteuttamiseksi työ tulee kytkeä tiiviisti Julkisen talouden suunnitelmaan.

Suomessa kasvuyritysten kansainvälistyminen on ollut hidasta. Yritysten edellytyksiä päästä globaaleille markkinoille on vahvistettava ja yrittäjyyskulttuuria edistettävä. Julkisten rahoituslaitosten palveluja ja rahoitusvälineitä kehittämällä voidaan kasvuyritysten osaamista ja riskinottoa lisätä tuottavuuden parantamiseksi.