VM valmistelee kuntien tilannekuvaa – ”Pakko keksiä innovatiivisia tapoja järjestää palveluja”

Kunnissa on pian mietittävä tarkkaan, mitä kannattaa säilyttää ja miten järjestää palveluja uusilla tavoilla, oli viesti valtiovarainministeriön (VM) taustatilaisuudessa kuntien tilannekuvan tarkastelusta.

VM on tehnyt hallitusohjelmaan kirjattua selvitystä, tilannekuvaa, jossa tarkastellaan kattavasti kuntien tilannetta ja kehitysnäkymiä päätöksenteon tueksi. Raportissa tarkastellaan koko maata ja kuntaryhmiä, ei niinkään yksittäisiä kuntia. Raportti julkistetaan 13. helmikuuta.

VM:n mukaan olennaisia kysymyksiä ovat esimerkiksi rahoituksen riittävyys, velanoton rajat, kriisikuntien lisääntyminen, korjausvelan hoitaminen, kutistuvien kuntien pärjääminen, kuntien rahoitusjärjestelmän toimiminen väestönmuutoksessa, kuntien tehtävien mahdollinen lisääminen.

Koostettua tietoa tarvitaan, koska ilman sitä kuntien vertaileminen on vaikeaa. VM:n mukaan keskustelu kuntien tilanteista ja siihen vaikuttavista tekijöistä ei ole ollut riittävän kokonaisvaltaista.

65 vuotta täyttäneiden osuus kunnan väestöstä on vähintään 35 prosenttia 169 kunnassa ennusteen mukaan vuonna 2040. Tällä hetkellä näin on 51 kunnassa. Samalla aikaväillä varhaiskasvatuksessa olevien määrä alenee noin 209 000:sta 164 000:een.

Kuntaveropohjat eriytyvät yhä enemmän. Jo nyt kuntien ääripäiden välillä on merkittävät erot palkkatulojen ja eläkkeen tasoissa, VM:n finanssineuvos Tanja Rantanen muistutti.

-Ero ei häviä mihinkään.

Vuonna 2018 verotuotto euroa per asukas vaihteli välillä 1 926–6 480 euroa.

-Tilanteet kunnissa ovat todella erilaisia, Rantanen sanoi.

Väestömuutosten ja verotulojen alenemisen paineessa joudutaan ”miettimään isosti”, mikä tulevaisuus on, kuntaministeri Sirp Paatero, sd., sanoi.

– Ja mikä on se kunta tulevaisuudessa, se on myös iso kysymys.

Yksi iso kysymys on myös sosiaali- ja terveydenhuolto, jonka uudistaminen on kestänyt pitkään ja josta odotetaan erityisesti pienissä kunnissa suurta helpotusta talousnäkymiin.

Liikaa soten varaan ei kuitenkaan pidä laskea, muistutti VM:n ylijohtaja Jani Pitkäniemi taustatilaisuudessa perjantaina.

– Jos kunta on huonossa kunnossa, sote ei pysty sitä pelastamaan. Sellaista sotea ei ole, joka pystyisi kaikki haavat hoitamaan.

Pitkäniemen mukaan kunnissa ollaan uudenlaisen ajattelun ja valintojen edessä. Joitain investointeja on pakko tehdä, mutta onko esimerkiksi korjattava kaikki, mikä mielletään korjausvelaksi?

-Luulen, että on pakko keksiä tosi innovatiivisia tapoja järjestää palveluja.

-Yhteiskunnassa on tehtävä erittäin isoja resurssien uudelleen kohdennuksia.

Sote- ja maakuntauudistukseen ei ole tulossa edellisen hallituskauden suunnitelmissa ollutta miljarditavoitetta kustannusten hillinnästä.

Paatero muistutti myös rahoitusperustasta.

– Jos kunnille määritellään tehtävä, valtion on huolehdittava siitä, että on realistiset mahdollisuudet toteuttaa ne.

Pitkäniemen mukaan ministeriössä halutaan nostaa päätöksenteon kyvykkyyttä.

– Pitää nähdä pitemmälle tulevaisuuden. Kunnallisen päätöksenteon horisontti on tosi lyhyt.

-Emme halua kyseenalaistaa kunnallista itsehallintoa, se on peruspilari, vaan kysyä ääneen, miten itsehallinto pärjää, Jani Pitkäniemi sanoi.

Katso kuntaministeri Sirpa Paateron haastattelu: