Tekoälyratkaisut ovat jo osana kunnan toimintaa ja johtamista – "Kunta voi nähdä, että tekoäly on sille suurempi kysymys"

– Digitalisaatio vaikuttaa merkittävänä tekijänä kaikkien kunnan palveluiden taustalla, Kuntaliiton erityisasiantuntija Martti Setälä sanoo.

– Digitalisaatio on kunnille ilman muuta strateginen asia.

Kuntastrategia on pitkän tähtäyksen päätöksentekoa ja toimintaa ohjaava tulevaisuuden suunta, joka on osana talousarvion ja -suunnitelman valmistelua.

Kuntaliiton digitalisaatiokartoituksessa 79 prosenttia vastasi, että kunnan strategiassa on asetettu selkeitä tavoitteita digitalisoinnin edistämiseksi.

Esimerkiksi Kemin kaupunkistrategiassa (2022–2025) tarkoituksena oli lisätä digitalisaatiota siten, että palvelut olisivat saavutettavia, käyttäjälähtöisiä sekä vaikuttavia ja oikea-aikaisia.

Tampereella strategian osana olevan digikehityksen ensimmäisenä tavoitteena on tarjota kuntalaisille automaattiset ja ennakoivat palvelut datan avulla. Lisäksi Pirkanmaan maakuntakeskuksessa halutaan datan avulla parantaa elinkeinoelämän edellytyksiä ja johtaa kaupunkia.

Digitalisaatiokartoitukseen vastanneista joka neljäs tietohallinnon edustaja näkee palveluiden digitalisoinnin keskeisenä keinona päästä kunnan tavoitteisiin. Puolet vastaajista arvioi näin olevan ainakin jossain määrin.

– Hyviä voivat olla konkreettisesti palveluiden laatua ja tehokkuutta parantavat tavoitteet, joissa digitalisaatio on osana.

Tehokas väline

Miten digitalisaation tulisi näkyä kunnan ylimmässä ja ohjaavassa dokumentissa, Martti Setälä?

– Vastaus riippuu kunnan palveluiden ja toimintojen kehittämisen vaiheesta ja tarpeista. Digitalisaatio on väline toteuttaa kunnan palveluita ja hallintoa tehokkaasti ja laadukkaasti.

– Tietyssä tapauksessa digitalisaatiolle voi olla hyvä osoittaa keskeinenkin merkitys ja tehdä siitä yksi strategian keihäänkärjistä.

Toisessa tapauksessa voi olla kyse jonkin kunnan toimialan tai toiminnon digitalisoimisesta.

Martti Setälä. Kuva: Kuntaliitto

Harkiten lisää tekoälyä

Osana digitalisaatiota on tekoälyratkaisujen tuominen osaksi kunnan toimintaa ja johtamista. Kuntaliiton digitalisaatiokartoitukseen vastanneista joka kolmas kertoi, että tekoälyn hyödyntäminen on vähintään jossain määrin huomioitu strategisissa suunnitelmissa.

Toisin sanoen moni kunta on jättänyt tekoälyn huomioimatta strategisessa suunnitelmassa.

Mitä tästä voisi ajatella, Martti Setälä?

– Tekoälyä on monenlaista. Tekoälyteknologiaa laajasti ajateltuna tulisi jo nyt hyödyntää niin laajasti kuin mahdollista.

Tässä kohtaa Setälä ei tarkoita vain uusinta uutta, generatiivista tekoälyä ja oppivien kielimallien hyödyntämistä.

– Nykyään on jo matalamman osaamistason teköälyratkaisuja, jotka voivat tukea ja tehostaa esimerkiksi kunnan taloushallinnon prosesseja.

– Generatiivisen tekoälyn osalta palveluntoimittajat puskevat tällä hetkellä markkinoille ratkaisuja osana ohjelmistopalveluita. Sen verran on seurattava asiaa, että voi suhtautua näihin uusiin ominaisuuksiin realistisesti ja turvallisuuden varmistaen.

Monesti edistyneimpiä ominaisuuksia voi kytkeä pois päältä tai niiden käyttöalueita rajoittaa, kunnes toimijakentästä on tunnistettu ja todettu hyväksi hyödylliset käyttötapaukset, Setälä jatkaa.

– Eli näkisin, että kehitykseen voi hypätä mukaan sopivassa kohdassa. Samalla on huomioitava tietojen suoja, turvallisuus ja käyttöön otettujen toimintojen vaikuttavuus.

– Tekoälyn hyödyntäminen ja huomioiminen tulisi olla selkeästi mukana ainakin matalamman tason suunnitelmissa, kuten tietohallinnon strategisissa suunnitelmissa.

Kuntastrategiaa ajatellen tekoäly voi jäädä ihan perustellusti digitalisaation alla käsiteltäväksi yhdeksi asiakysymykseksi, tai jopa sen ulkopuolelle.

– Toki kunta voi nähdä, että tekoäly on sille suurempi kysymys ja kunta haluaa laajemmin lähteä etujoukoissa panostamaan tekoälyn hyödyntämiseen.

Matka kannattaa

Alle kolmasosa kunnista mittaa ja arvioi palveluiden ja toiminnan digitalisointitoimenpiteiden tuottavuutta.

Esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaalla Oulussa on linjattu, että digitalisaatiota on mitattava ja arvioitava, jotta voidaan seurata kaupunkistrategian toimeenpanoa ja vaikuttavuutta.

Samalla kaupungissa on tietohallintojohtajan Tapio Matinmikon johdolla huomioitu digitalisaation mittaamisen vaikeus.

Digitalisaatio on myös laadullista arviointia ja ei vain numeroina tapahtuvaa mittaamista. Digitalisaation vaikutukset näkyvät usein pitkällä aikavälillä.

Kuinka tärkeästä asiasta tässä on kyse, Kuntaliiton erityisasiantuntija Martti Setälä?

– Tästä olisi käytävä jatkuvasti keskustelua ja pyrkiä kehittämään kuntien osaamista ja välineitä asian edistämiseksi.

– Tämä vaatii keinoja tiedon keräämiseksi, analysoimiseksi ja esittämiseksi. Tämä vaatii myös foorumeita asian seuraamiseksi tietohallinnon, kunnan palvelualueiden ja johtoryhmän tasolla. Asiassa ollaan vielä joitakin kuntia lukuun ottamatta alkuvaiheessa, mutta matkalle kannattaa lähteä.

Pienimmät, alle 2 000 asukkaan kunnat eivät mittaa digitoimenpiteiden tuottavuutta ollenkaan, Kuntaliiton digitalisaatiokartoitus paljastaa.

Yli 100 000 asukkaan kaupungit erottuvat ryhmänä siten, että niistä lähes kaikki mittaavat tuottavuutta tapauskohtaisesti.

Isoja menoja tulossa

ICT-menoista ja -investoinneista puhuttaessa ei voida olla mainitsematta hankintalain uudistusta, josta on kehkeytymässä toiminnallisten haasteiden lisäksi isoja muutoskustannuksia kunnille.

Vaarana on, että näillä näkymin loppuvuoden aikana valmistuvan uudistuksen seurauksena osa kunnista joutuu ulos ICT-palveluita tuottavista sidosyksiköistään.

– Erityisesti pienemmät kunnat kokisivat todennäköisesti suurimman iskun, koska niillä on pienemmät resurssit. Pienemmät kunnat ovat riippuvaisempia sidosyksikön osaamisesta ja kyvykkyyksistä kuin suuremmat kunnat. Myös suuremmille kunnille tulisi paljon kielteisiä vaikutuksia uudistuksesta, Setälä sanoo.

ICT-investointien tekeminen ja analysointi vaativat osaamista ja kyvykkyyttä kunnilta.

– Jotta ei tehdä merkittäviä yli- tai ali-investointeja. Hyvä riskianalyysi sekä teknologioiden, sääntelyn ja markkinoiden tuntemus auttavat tässä, Setälä kertoo.

Rahaa on tai ei ole

Kuntaliiton tietojohtaja Tom Holmroos huomauttaa, että kuntien ICT-menoja on hankala – jos ei jopa mahdotonta – vertailla kunnolla.

– Tuottamistapoja ja -malleja on niin monia.

Yleisesti ottaen Holmroos uskoo, että kunnat mittaavat menojaan hyvinkin tarkasti. Joka tapauksessa kuntien ICT-investoinnit voisivat olla hänen mukaansa yhtenä esimerkkinä siitä, miten tuottavuus- ja vaikuttavuustutkimusta olisi mahdollista lisätä julkisella sektorilla.

– Jos haetaan tuottavuutta teknologian ja digitalisaation keinoin, on muistettava, että alkuvaiheen investoinnit ovat usein isoja.

Riski kuntien eriytymiseen näkyy myös tietyissä ICT-investoinneissa. Joillakin kunnilla ei ole niihin samalla tapaa varaa kuin toisilla, Holmroos jatkaa.

ICT-investoinneilla voidaan saavuttaa merkittäviä hyötyjä.

– Kuntien menoista suuri osa on henkilöstömenoja. Periaatteessa, jos teknologialla pystytään esimerkiksi korvaamaan henkilöstövaltaisia rutiinitehtäviä, laskennallista potentiaalia tuottavuuden kasvuun pitäisi ainakin laadun suhteen olla.

Lue myös: