65 kuntaa hävittää vieraslajeja – Henry Väre: Peli on jo menetetty

Teksti Tapio Mainio

–Lupiinin suhteen peli on jo menetetty. Vieraslajia ei saada millään enää hävitettyä. Lisäksi sitkeä lupiini leviää yhä pohjoisemmaksi, sillä sen uudet geenimutaatiot selviävät aina vain paremmin Suomen ankarassa luonnossa, sanoo kasvimuseon intendentti Henry Väre Helsingin yliopistosta.

Kuntalehti haastatteli Värettä heinäkuun alkupuolella. Hän on lomaillut Kemijärvellä ja Sallassa, jossa on myös jo lupiinia.

Amerikasta peräisin oleva lupiini tuotiin koristekasviksi jo 1800-luvulla.

Koko Suomen se valloitti sen jälkeen, kun tielaitos alkoi kylvää lupiinin siemeniä valtateiden varsille vuosia sitten.

–Tieviranomaiset eivät sitä myönnä, mutta lupiinia kylvämällä haluttiin estää tieojien sortuminen ja eroosio, koska lupiinilla on vankka ja voimakkaasti haaroittuva juuristo, Väre kertoo.

Lupiini on näivettänyt teiden varsilta luontaiset suomalaiset kasvit, kuten kissankellot ja päivänkakkarat, koska lupiinin lehdet ovat muodostaneet tiiviin maton muiden kasvien ylle.

Valtatien varret olivat yhtä violetin väristä lupiinikukkaloistoa, kun ajoin heinäkuun alussa autolla valtatie 6 myöten Kajaanista Joensuun kautta Lappeenrantaan ja sieltä edelleen Punkaharjun kautta Savonlinnaan.

Lupiinipellot jatkuivat kilometri toisena jälkeen. Paikoin lupiini oli levinnyt metsään ja pellon reunoille.

–Onpa täällä paljon lupiineja, ihmettelee 6-tien varteen autollaan pysähtynyt it-työntekijä Jani Tahvanainen Hammaslahdelta.

-Useassa kunnassa on menossa nettikampanja lupiinien hävittämiseksi. Siihen voi osallistua lataamalla Crowdsorsa-mobiilipelin omaan älypuhelimeen ja lähtemällä luontoon kitkemään lupiineja, Tahvanainen kertoo.

–Viime vuonna peliä oli mahdollista pelata 40 kunnan alueella. Tänä vuonna mukaan on lähtenyt jo 65 kuntaa. Tempausta ei ole ulotettu valtateiden varsille, koska se voisi olla liikenneturvallisuuden kannalta vaarallista, sanoo pelin kehittänyt toimitusjohtaja Toni Paju Crowdsorsasta.

Nuorten kesätienesti

Moni nuori on sitä kautta saanut kesätienestiä.

Kun pelaaja löytää luonnosta vieraslajeja, hän videoi esiintymän ennen ja jälkeen kitkemisen. Videot ladataan ja lähetetään Crowdsorsan tarkistettaviksi.

Hyväksytyistä kitkemisvideoista maksetaan palkkio osallistujan pankkitilille. Parhaimmillaan nuori voi yltää 20 euron tuntipalkalle.

Peli laske Pajun mukaan palkkion kitketyn lupiinipellon pinta-alan perusteella. Rahan maksaa kunta. Kunnat ovat tänä vuonna budjetoineet tempaukseen yhteensä noin 200000 euroa.

-Vaikka lupiinia ei saa enää kokonaan pois Suomen luonnosta, voidaan tempauksella hillitä sen leviämistä, Paju sanoo.

Crowdsorsa-sovelluksen avulla voi hävittää tänä kesänä neljää vieraslajia: lupiinia, jättipalsamia, kurtturuusuja ja kandanpiiskuja.

WWF antaa asiantuntija-apua lajien tunnistamisessa. Lupiini on määritelty haitalliseksi vieraslajiksi, jonka kasvattaminen kotipihassa tai myyminen on lailla kielletty.

Osa on hävittänyt lupiineja muun muassa siimaleikkurilla.

-Valitettavasti pelkkä lupiinin leikkaaminen ei riitä, sillä se voi kasvaa juuresta tai multaan jääneestä siemenestä seuraavana kesänä uudestaan, Henry Väre kertoo.

Pääkaupunkiseudulla asuva Väre on yrittänyt hävittää lupiinia myös omasta pihapiiristä.

-Lupiini pitää kaivaa juurineen maasta. Sen poistamista vaikeuttaa se, että juuri ulottuu syvälle maahan, Väre sanoo.

Hänen mukaan sen lopullinen poistaminen on monta vuotta kestävä urakka.

Perhonen ei pidä lupiinista

Lupiini voin kasvaa 1–1,5 metriä korkeaksi. Terttumainen pitkä kukinto voi olla violetti, sininen, valkoinen tai vaaleanpunainen.

Kukkimisen jälkeen lupiini tekee valtavasti siemeniä, jotka leviävät helposti luontoon. Lupiini viihtyy hyvin myös karuilla kasvupaikoilla.

Valitettavasti lupiinit vähentävät myös perhosten määrää, sillä lupiini ei kelpaa päiväperhosille ruoaksi, kuten perinteiset niittykukat.

Lisäksi lupiinissa on pölyttäjille myrkyllistä alkaloidia (typpipitoisia emäksiä), joka haittaa kimalaisten lisääntymistä.