Uutiset
Aku Ankka rientää hätiin Helsingissä – "Toimii pohjana kaikelle muulle oppimiselle"
Yli 5 500 helsinkiläisen kolmasluokkalaisen kotipostilaatikkoon kolahtaa maksuton Aku Ankka -lehti kerran viikossa kolmen kuukauden ajan.
Aku Ankka -lehden ilmaistoimitusten taustalla on huoli lukutaidosta heikentymisestä, Helsingin kaupunki tiedottaa.
– Kun lukemisen määrä puolittuu 20 vuodessa, niin kuin Suomessa on Tilastokeskuksen ajankäyttötutkimuksen valossa käynyt, ei ole ihme, että myös lukutaito laskee, sanoo professori Minna Torppa Jyväskylän yliopistosta.
– Jos haluamme ylläpitää hyvää lukutaitoa, täytyy keksiä tapoja löytää aikaa lukemiselle ja tukea lukuintoa, lisää Torppa tiedotteen mukaan.
Aku Ankalla on kautta lehden 75-vuotisen historian ollut tärkeä rooli suomalaisten lukutaidon edistäjänä ja suomen kielen ylläpitäjänä ja kehittäjänä.
Puolet Helsingin kolmasluokkalaisista lapsista saa lehden helmi-huhtikuussa ja puolet kesä-elokuussa. Ruotsinkielisissä kouluissa opiskelevat lapset saavat kotiinsa Kalle Ankan.
Akkarin parissa opitaan ja viihdytään
Jopa 40 prosenttia suomalaisista on lukijatutkimusten mukaan oppinut lukemaan Aku Ankan avulla, ja monelle vieraskieliselle se on ollut korvaamaton apu suomen kielen omaksumisessa. Vuonna 2024 Aku Ankka sai Suomalainen kieliteko -palkinnon.
– Aku Ankka -lehti on vuodesta 1951 saakka toimitettu tinkimättömän hauskalla ja hyvällä suomen kielellä. Meille Akkarissa on kunnia olla mukana tässä tutkimuksessa ja ennen kaikkea kannustaa kaikenikäisiä suomalaisia lukemisen jalon harrastuksen pariin, Aku Ankan päätoimittaja Aki Hyyppä sanoo.
Myös akateeminen tutkimus vahvistaa sarjakuvien merkityksen erityisesti poikien lukuinnon herättäjänä.
– Olemme aiemmin kysyneet noin 2 000 lapselta heidän lempilukemistaan. Lähes 80 prosenttia mainitsi Aku Ankan suosituimmaksi sarjakuvaksi, ja erityisesti pojille se oli ylipäätään suosituin ”lempikirja”, tutkimusta johtava professori Marja-Kristiina Lerkkanen Jyväskylän yliopistosta toteaa.
– Lisäksi tiedetään, että hyvien lukijoiden kodeissa painetun luettavan määrä on keskimäärin suurempi kuin heikompien lukijoiden kodeissa, Lerkkanen jatkaa tiedotteen mukaan.
Tutkimukset osoittavat
Lukuisat tutkimukset osoittavat suomalaislasten ja -nuorten lukutaidon laskeneen sekä lukuinnon ja lukuharrastuksen vähentyneen.
Digitalisaation myötä kodeista ei välttämättä enää löydy painettua luettavaa, kuten kirjoja tai lehtiä.
Lapsen kotitaustalla ja kodin lukutottumuksilla on merkittävä vaikutus lukutaitoon, tiedotteessa kerrotaan.
Kun Aku Ankkaa jaetaan helsinkiläislapsille, niin samalla toteutetaan Sarjakuvat porttina lukemiseen -tutkimus.
Tutkimuksessa selvitetään, miten painetun lukumateriaalin säännöllinen saatavuus kotiin vaikuttaa lasten lukuintoon ja käsitykseen itsestä lukijana.
Lukuaikaa riittää Helsingissä
Helsingin kaupunki pyrkii systemaattisesti vahvistamaan lasten ja nuorten lukutaitoa ja lisäämään lukemista.
Kaupunkistrategian 2025–2029 mukaisesti Helsinki kasvattaa äidinkielen ja kirjallisuuden opetuksen viikkotuntimäärää perusopetuksessa ja edistää kirjoihin tarttumista koulupäivien aikana.
Oppilaan lukuinto ja lukuharrastus ennakoivat voimakkaasti menestymistä muissa oppiaineissa, jatko-opinnoissa ja elämässä yleensä.
– Lukutaitoon ja lukemiseen satsaaminen oli keskeinen painopisteemme jo edellisellä strategiakaudella, ja jatkamme ja vahvistamme tätä työtä kaikissa kouluissamme ja luokissamme. On hienoa, että saamme uutta tutkimustietoa lasten lukutaidosta sekä siitä, miten lukuintoon voidaan vaikuttaa. Hyvä lukutaito toimii pohjana kaikelle muulle oppimiselle ja on tärkeä tulevaisuuden taito, Helsingin perusopetusjohtaja Ville Raatikainen sanoo.
Matalan kynnyksen portti lukemiseen
Erilaisista lapsille ja nuorille suunnatuista lukumateriaalien lahjoitushankkeista on saatu rohkaisevia kokemuksia, mutta Suomessa niiden vaikuttavuutta ei ole aiemmin systemaattisesti tutkittu.
– Pilottitutkimuksemme viime keväältä osoitti, että sarjakuvalahjoitukset koteihin voisivat olla matalan kynnyksen portti lukemiseen ja lukumotivaation löytymiseen erityisesti niiden lasten kohdalla, joilla on heikompi lukumotivaatio, professori Minna Torppa kertoo.
Lisäksi tiedotteessa kerrotaan, että tutkimuksessa lasten osaamista arvioidaan ennen Akujen lähettämistä ja kokeilun loputtua.
Lue myös: