Alueiden komitean suomalaiset ovat EU:n budjettiehdotuksesta eri mieltä kuin Suomen hallitus – ”Jos haluamme saada asioita aikaiseksi, tarvitsemme resursseja”

Neuvottelut EU:n monivuotisesta rahoituskehyksestä kaudelle 2028–2034 jatkuivat tällä viikolla EU:n johtajien tapaamisella Brysselissä. Rahoituskehys oli vahvasti esillä myös Euroopan alueiden komitean täysistunnossa tällä viikolla.

Uusi rahankäyttömalli siirtää aluerahoituksen kohdentamisesta päättämisen kansalliselle tasolle, mikä on herättänyt alueilla ja kuntatasolla huolta muun muassa alueellisen eriarvoisuuden kasvamisesta.

Alueiden komitea kritisoi vielä vuosi sitten voimakkaasti uutta mekanismia, mutta koska se nyt tulee joka tapauksessa käyttöön, alueiden ja kuntien on entistä pontevammin pidettävä kiinni siitä, että niiden ääni kuuluu kansallisella tasolla koheesiorahoituksesta päätettäessä, sanovat alueiden komitean suomalaisjäsenet Sari Rautio ja Niina Ratilainen.

Alueiden komitea on paikallista päätöksentekoa edustava elin, jota EU:n on kuultava kaikessa päätöksenteossaan. Hämeenlinnan kaupunginvaltuutettu Rautio (kok.) johtaa alueiden komitean suurinta ryhmää EPP:tä ja Turun kaupunginvaltuuston 2. varapuheenjohtaja Ratilainen (vihr.) on Green and Progressives -ryhmän toinen tasa-arvoinen puheenjohtaja.

Jäsenmaat toivovat ratkaisun löytyvän tämän vuoden puolella. Yksimielisyydestä ollaan kuitenkin vielä kaukana. Suomi on yksi maista, jotka vaativat lisää leikkauksia budjettiin.

-Säästöjä on löytynyt, mutta liian vähän ja osin vääristä kohteista. Kokonaisuus on edelleen liian suuri. Esitys vaatii vielä merkittäviä muutoksia, jotta Suomi voisi sen hyväksyä, pääministeri Petteri Orpo (kok.) kommentoi valtioneuvoston tiedotteessa sen jälkeen, kun Euroopan neuvoston puheenjohtajamaa Irlanti oli julkaissut sovitteluesityksen uudeksi rahoituskehykseksi.

Sari Rautio muistuttaa, että jos EU haluaa päästä tavoitteisiinsa, siihen tarvitaan resursseja. Suuret tavoitteet liittyvät mm. ilmastokriisiin reagoimiseen, digitalisaation edistämiseen, puolustukseen ja sosiaalisen tasa-arvon edistämiseen.

Alueiden komitean mielestä budjetti ei ole liian iso, Rautio sanoo.

-Jos me haluamme saada asioita aikaiseksi, siihen tarvitaan resursseja, Rautio sanoo.

 Alueiden komitea on toistuvasti vaatinut sitovia kirjauksia siitä, että alueet ja kaupungit otetaan mukaan rahoituskehyksen suunnittelussa, toimeenpanossa ja muutosten teossa. Myös alueilla ja kaupungeilla on uuden katsomistavan paikka, Rautio muistuttaa.

-Isot kaupungit ovat huolissaan ja maakunnat ovat ihmeissään. Nyt tarvitaan yhteiskehittämistä, koska tämä [rahoituksen] rakenne muuttuu. Myös kaupunkien ja maakuntien pitää ymmärtää, että tämä on nyt erilainen versio.

Rautio korostaa, että budjetin toimeenpanossa on kyse yhteisestä edusta ja yhteisestä tekemisestä.

- Se ei voi hoitua vain sillä lailla, että ylhäältä päin kerrotaan, koska se on oikeasti kansallinen ja alueellinen kumppanuussuunnitelma. Niillä jokaisella sanalla on merkitystä. Se ei voi myöskään olla pelkästään alueellinen, vaan sen pitää olla yhdessä tehtyä yhteiskehittämistä.

Niina Ratilainen on Sari Raution kanssa samoilla linjoilla. Alueet ja kunnat ovat koko EU:n toiminnan ydin, Ratilainen muistuttaa.

-Ei ole mitään Eurooppaa ilman alueiden ja kuntia.

Myös Ratilaisen mukaan päätösvalta aluerahoituksesta on siirtymässä kansalliselle tasolle.

-Mutta se täytyy mennä niin, että niitä rahoja ei voi käyttää, ellei siellä ole pakollisesti ja todennetusti alueet ja kunnat valmistelemassa ja toteuttamassa suunnitelmia.

Jos huomioidaan inflaatio ja korona-aikana jäsenmaidenkin hyväksymä lisärahoitus, ei budjetti itse asiassa kasva, Ratilainen muistuttaa. EU:n jäsenmaiden tarpeet sen sijaan lisääntyvät merkittävästi, ja sen vuoksi Ratilaisen mielestä budjettia voisi kasvattaa reilustikin. Hän kritisoi Suomen hallitusta edunvalvontalähtöisyydestä ja Euroopan kokonaiskuvan jättämisestä taka-alalle.

- Suomen hallitus käy tätä keskustelua siitä näkökulmasta, että enempää rahaa ei makseta ja uusia yhteisiä varoja ei pidä kerätä, mutta sitten me halutaan itärajalle puolustukseen rahaa.

- Minusta on todella vääränlaista matematiikkaa ajatella, että voidaan saada lisää ilman, että rahaa tulee lisää.

 Muutama päivä ennen kuin Irlanti jätti sovitteluehdotuksensa rahoituskehyksestä, Euroopan alueiden komitean puheenjohtaja Kata Tüttö ja kaupunginjohtajat 21 jäsenvaltion pääkaupungeista allekirjoittivat ja julkaisivat vetoomuksen, jossa varoitettiin talousarvioon kaavailluista leikkauksista, joita Suomi on viiden muun jäsenvaltion kanssa vaatinut. Helsingin pormestari Daniel Sazonov (kok.) ei allekirjoittanut vetoomusta. Allekirjoituksia ei tullut muistakaan maista, jotka ovat vaatineet leikkauksia EU:n budjettiin.

Sari Rautio sanoo, että jos jäsenmaat haluavat pitää kiinni yhteisistä tavoitteista, niiden tulisi etsiä yhdessä ratkaisu budjettiin sen sijaan että lukitsisivat kantojaan asioista, jotka kullekin maalle eivät käy.

Yhteisymmärrys olisi siis löydettävä tämän vuoden puolella.

-Ensi vuonna ei ole mitään takeita, miten homma etenee, kun Euroopassa on monessa maassa vaalit tulossa. Kyse on meidän yhteisestä edusta.