Asiallinen tyyppi Espoon johdossa – “Espoosta tekevät Espoon sen suuralueet”

Kuvat Markus Sommers

Kun Mervi Katainen oli kuusitoistavuotias ja vielä sukunimeltään Kuittinen, hän ilmoitti vanhemmilleen siirtyvänsä Malmin Palloseuraan pelaamaan jalkapalloa.

Kuittiset asuivat Vihdin luoteiskulmassa Jokikunnan kylässä. Automatka harjoituksiin Koillis-Helsinkiin vei lähes tunnin suuntaansa.

Vanhemmat kuljettivat lahjakasta tytärtään harjoituksiin kuusi kertaa viikossa puolentoista vuoden ajan, kunnes tämä sai ajokortin.

– Se vaati heiltä melkoista venymistä, Katainen muistelee hymyillen kolmisenkymmentä vuotta myöhemmin.

Treenimatkat kuluivat läksyjä lukien. Lukiossa Katainen johti oppilaskuntaa ja kun Vihtiin perustettiin Uudenmaan ensimmäinen nuorisovaltuusto, hän johti sitä.

Samaan aikaan, kun hän pelasi jalkapalloa Suomen huipulla, syttyi kipinä yhteiskunnalliseen vaikuttamiseen. Se polku on johtanut Suomen toiseksi suurimman kaupungin vallan huipulle – mutkien kautta, kuten elämässä usein käy.

Vaikka politiikassa on väistämättä kyse vallasta ja sen käytöstä, Espoon kaupunginhallituksen puheenjohtaja Mervi Katainen (kok.) korostaa asiapohjaista yhteisten asioiden hoitamista. Verkkosivuillaan hän esittelee ”Asiallisen tyypin huoneentaulun”.

Asiallisen koruton on myös Kataisen työhuone Espoon valtuustotalossa. Aulan äänet kantautuvat huoneeseen, jonka kalustuksena ei ole designsohvia.

Talo itsessään on harvinaisuus ja huokuu arvokkuutta: se on suunniteltu nimenomaan valtuuston käyttöön. Se on myös viimeinen jäljellä oleva alkuperäinen rakennus Espoon keskukseen 1970-luvulla rakennetusta virastokorttelista.

Virastokortteliin suunnitellusta Espoolaistentalosta, jossa olisi niin hallinnon tilat kuin kaupunkilaisten palveluja, syntyy mahdollisesti toteuttamispäätös toukokuussa.

Espoo elää kasvun ja suurten hankkeiden aikaa. Se merkitsee kiireitä päätoimiselle kaupunginhallituksen puheenjohtajalle.

Kataisen työnkuvaan kuuluu hallintosääntöön kirjattuna poliittisen keskustelun johtaminen ja ryhmien välisen dialogin käyminen. Toinen päätehtävä on vuorovaikutus viranhaltijoiden kanssa. Työn kolmas ulottuvuus on kontakti kaupungin asukkaisiin.

– Se voi olla hyvin käytännönläheistä. Usein kaupunkilaiset ovat omien asioidensa tai alueensa asioista yhteydessä. On kiva, että he uskaltavat olla yhteydessä ja tulee niin paljon yhteydenottoja.

Ylipäätään työpäivien monipuolisuus viehättää.

– On kokoluokaltaan vaihtelevia asioita valtavista investoinneista arkipäiväisiin asioihin.

Onko Espoolla identiteetti?

Espoon identiteetistä – tai sen puutteesta – on kirjoitettu lehtijuttuja ja kirjoja. Ulkopuolinen saattaa ihmetellä, mistä kohdasta Espoota pitäisi tarttua kiinni, kun kaupunginosat ovat hajallaan.

Juuri tässä on Espoon vahvuus, Mervi Katainen huomauttaa.

– Espoosta tekevät Espoon sen suuralueet. Niillä on jokaisella omanlaisensa identiteetti.

Suuralueita on virallisesti seitsemän: Leppävaara, Tapiola, Matinkylä, Olari, Espoonlahti, Vanha-Espoo ja Pohjois-Espoo.

Kataisen mukaan identiteettiä määrittävät Espoon maine sivistyskaupunkina ja innovaatioiden ja osaamisen keskittymänä.

– Tuntuu, että ihmiset ovat siitä ylpeitä.

Tätä tukee myös tuore EVP-indeksimittaus. Konsulttiyhtiö MDI/FCG:n kehittämä EVP-mittaus tarkastelee kuntien veto- ja pitovoimaa 20 avainmuuttujan avulla. Espoo on mittauksen ykkönen ja ainoa suuri kaupunki, joka on kyennyt kasvattamaan veto- ja pitovoimaansa 2020-luvulla.

Pitovoimaa – ja identiteettiä – luo myös viihtyisä asuminen.

– Ennen kuntavaaleja torilla ylivoimainen ykköspalaute on, että pitäkää kaupunki vehreänä ja viihtyisänä, Mervi Katainen sanoo.

Hurja kasvuvauhti paineistaa

Tilastokeskuksen mukaan suomalaisten kuntien mediaanikoko on hitusen vajaa 6 000 asukasta. Sen verran, ja vähän enemmänkin, Espoo kasvaa joka vuosi.

Väestökehityksen vauhdissa pysyminen vaatii viisautta. Kuinka kaikki espoolaiset asutetaan? Kuinka hillitä alueiden sosiaalista eriytymistä? Kaikki espoolaiset eivät suinkaan ole vauraita.

Rakentamisen visiosta vallitsee ”aika hyvä” poliittinen yhteisymmärrys, Mervi Katainen sanoo. Siis siitä, että rakennetaan korkeasti ja tiiviisti metron ja junaradan läheisyyteen, mistä rakentamiskorkeus alenee kohti pientaloalueita.

– Siitä ei tarvitse oikeastaan edes vääntää, kaikki ovat sitä mieltä, että se on järkevä tapa.

– Oma pientalo, josta pääsee helposti lenkkipolulle tai koiraa ulkoiluttamaan, on edelleen espoolainen unelma.

Katainen muistuttaa, että Espoon strategiassakin linjataan, että kaupungin kasvua halutaan ohjata kaupungille edullisempaan suuntaan.

– Tähän asti on kasvettu niin paljon kuin ihmisiä on tullakseen. Nyt nähdään, että on järkevää vähän toppuuttaa sitä.

Kasvu haastaa myös palvelutarjonnan. Espoon talousarviokirjassa on seuraavalle 10 vuodelle joko aikataulutettuina tai selvityskohteina 95 päiväkoti- ja kouluhanketta, Mervi Katainen kertoo. Siis yksiköitä, jotka on rakennettava, laajennettava tai peruskorjattava.

Investointitarve haastaa kaupungin taloutta, johon kohdistuu myös tasapainotusvaatimus.

Kaupunginjohtaja Kai Mykkänen muistutti talousarvioesityksensä yhteydessä, että Espoon taloustilanne on haastavin vuosikymmeniin. Menot kasvavat, investointipaineet jatkuvat suurina, mutta verotulot polkevat paikallaan.

Espoon väestökasvun erityispiirre on, että siitä 86 prosenttia muodostavat vieraskieliset.

– Asukkaistamme 25 prosenttia on vieraskielisiä, mutta aloittavien ekaluokkalaisten kohdalla osuus on jo 30 prosentin luokkaa. Se vaatii uudenlaista ajattelua.

Luovaa ajattelua tarvitaan myös työttömyyden taittamisessa. Vuoden 2025 lopussa Espoossa oli runsaat 19 000 työtöntä. Heistä useampi kuin joka kolmas on vieraskielinen. Nuorten työttömyys lisääntyy yleistä tasoa voimakkaammin.

Kun työllisyyden hoito on nyt kuntien vastuulla, on mahdollista hyödyntää paikallistuntemusta, Katainen näkee.

– Mutta siinäkin tulevat rajat vastaan, mitä kunta voi omilla toimillaan tehdä.

Toisinaan investointien toteutuminen vie aikaa. Tapiolan jalkapallostadionia on puuhattu siitä asti, kun Honka nousi Veikkausliigan kaudeksi 2006. Nyt stadion vihdoin on rakenteilla.

Yhtä kauan on suunniteltu uutta kaupunginteatteria. Se alkaa nousta Tapiolan uudelle Kulttuuriaukiolle vuonna 2027. Sekä teatterin että stadionin on tarkoitus valmistua 2030.

Kulttuuri-investointien toteutumiset ovat hyvä esimerkki siitä, kuinka kaupunkisuunnittelussa vuosikymmen on lyhyt aikajänne, Mervi Katainen muistuttaa. Stadionin ja teatterin toteutus osuu siis samaan ajanjaksoon talouden sopeuttamisen kanssa.

– On päätetty, että ne ovat elinvoimaa ja vetovoimaa. Niillä osoitetaan, että halutaan olla kulttuurikaupunki, urheilukaupunki, tapahtumisen kaupunki.

Nuorena valtuustoon

Monet muuttavat pääkaupunkiseudulle junan tuomina, mutta Mervi Katainen tuli autolla Vihdistä. Vuosi oli 2005.

Lukion jälkeen jopa jalkapalloammattilaisen ura näytti mahdolliselta. Katainen sai jalkapallostipendin Kansasin yliopistoon. Vuosi Yhdysvalloissa riitti. Suomessakin odotti opiskelupaikka.

– Kun päätin tulla Suomeen opiskelemaan, tein valinnan, että haluan hankkia tutkinnon ja suunnata muulle uralle.

Muuhun uraan kuului jo tuolloin myös kuntapolitiikka. Katainen oli ollut vuonna 1998 perustamassa Suomen nuorisovaltuustojen liittoa (Nuva ry) ja toimi sen ensimmäisenä puheenjohtajana. Nykyään hän on Nuva ry:n kunniapuheenjohtaja.

Vihdin nuorisovaltuustossa kiehtoi vahva yhteenkuuluvuuden tunne. Nuorten asiat yhdistivät.

– Siitä puuttui kokonaan ristiriitaisuus, tavallaan politiikka puuttui.

Työ nuorisovaltuustossa ei ollut jäänyt huomiotta. Aikaan saavaa nuorta houkuteltiin useaan eri puolueeseen. Kokoomus oli ”melko helppo” valinta.

Katainen valittiin Vihdin kunnanvaltuustoon ja jo ensimmäisen kauden aikana sen varapuheenjohtajaksi parikymppisenä.

– Uskon, että sillä oli yhteys nuva-toimintaan. Ei ajateltu, että nuoruus olisi jokin este.

Kunnianhimoa ilman kohuja

Vuonna 2005 elämä oli muuttunut muutenkin. Puoliso Jyrki oli edellisenä kesänä valittu kokoomuksen puheenjohtajaksi.

Samalla kun Jyrki Katainen toimi valtiovarainministerinä ja pääministerinä, Mervi Katainen teki omaa uraansa Espoon kaupungin sivistystoimessa.

Kun mies siirtyi EU-parlamenttiin, perhe muutti Brysseliin ja Eurooppa-politiikkaa opiskellut Mervi Katainen toimi meppi Henna Virkkusen avustajana.

Sukupuolten välisen tasa-arvon näkökulmasta Mervi Katainen sanoo eläneensä ”onnellisessa kuplassa”. Hän ei koe joutuneensa tinkimään omista tavoitteistaan miehensä uran vuoksi.

– Minulle on ollut koko ajan tärkeää se, että on oma ura ja omat tekemiset. Molemmat teemme omia asioitamme ja olemme tukena toiselle, mitä ikinä tämä tekeekin.

Kokemukset kunnanvaltuutettuna ja puolison uran seuraaminen läheltä johtivat osaltaan siihen, että Mervi Katainen väitteli tohtoriksi vuonna 2023 poliitikkojen ja virkamiesten välisestä epäluottamuksesta.

Politiikkaa on Kataisen mukaan muuttanut erityisesti mediaympäristön muutos. Sosiaalisessa mediassa pitää ottaa nopeasti kantaa kaikkeen. Tällöin tulee myös huteja, joista pakittaminen on kuitenkin hankalaa.

Retoriikan aggressiivisuus on siirtynyt somesta virallisille foorumeille, myös valtuustokeskusteluun.

– Se on minusta huolestuttava piirre. Politiikassa on aina oltu eri mieltä, kun on erilaisia ideologioita. Ja sehän on hyvästä. Mutta debattia voi käydä hyvin eri sävyillä.

– Ehkä se on ollut missioni politiikassa, että yritän tuoda asiapitoista keskustelua ja asiallista toimintatapaa. Varmaan rasittavuuteen asti korostan sitä, Katainen naurahtaa.

Espoon politiikan sisältä Mervi Kataista kuvaillaan Kuntalehdelle johtajaksi, joka pyrkii huomioimaan erilaiset poliittiset taustat ja puntaroi asioita eri argumenttien valossa.

– Minusta on tärkeää, että asiat määrittävät eikä vain henkilösuhteet, Katainen linjaa.

Katainen on tehnyt asiallisuudestaan brändin.

– Siinä on myös pilkettä silmäkulmassa, hän hymyilee.

Asiallisuudesta saa harvoin revittyä näyttäviä otsikoita. Kataista on kehotettu tekemään ”jotain räväkkää”.

– Mutta se ei ole sitä, mitä tavoittelen. Arvostan politiikkaa ammattina ja sitä, että asiat etenevät. Se on minulle tärkeämpää kuin otsikot.

Sama pätee kunnianhimoon. Eräälle toimittajalle oli todettu, että jos Kataisella on kunnianhimoa, tämä ei ainakaan näytä sitä.

Asian muisteleminen saa Kataisen nauramaan.

– Varmasti on kunnianhimoa ja se näkyy siinä, mitä olen tehnyt. Olen aina vaatinut itseltäni paljon.

Eduskuntavaaleissa Katainen on ollut ehdokkaana kahdesti. Vuonna 2023 saalis oli reilut 3 800 ääntä. Vuoden 2027 vaaleista hän ei ole tehnyt päätöstä.

– Viihdyn hyvin nykyisessä työssäni.

Sote-rahoitus harmina

Kunnianhimosta kielii sekin, että Katainen tavoitteli Espoon kaupunginjohtajan paikkaa syksyllä 2024. Valinta oli käytännössä kahden kokoomuslaisen ehdokkaan kisa, jossa Kai Mykkänen vei voiton.

– Olen tyytyväinen, että lähdin mukaan. Prosessi oli mielekäs. En pitänyt yllätyksenä enkä missään nimessä vääränä, että Kai valittiin. Hän on loistava henkilö ja loistava kaupunginjohtaja. Meillä on sujunut yhteistyö todella hyvin.

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja ja kaupunginjohtaja tapaavat paljon kokouksissa, mutta kuten Kataisen työssä muutenkin, merkittävä osuus vaikuttamisesta tapahtuu kokousten välissä.

– Käydään taustoittavaa keskustelua. Soitellaan ja nähdään.

Mervi Katainen toimii myös Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueen valtuuston puheenjohtajana. Alueella on hirvittänyt hallituksen esitys sote-rahoituslain päivittämiseksi. Länsi-Uudenmaan kunnanjohtajat pitivät yhteisessä kannanotossaan kestämättömänä, että Uudenmaan sote-rahoitusta leikattaisiin kolme prosenttia, kun muualla maassa leikkaus on vain prosentti.

Rahoituslain uudistaminen tuntuu kannustavuuden irvikuvalta, Katainen sanoo.

– Niitä rangaistaan, jotka ovat tehneet etupainotteisesti uudistamistyötä.

Kataisen mielestä alueita tulisi palkita, jos ne saavat väestön voimaan hyvin. Länsi-Uudellamaalla on toteutettu isoja sopeutuksia – kuitenkin niin, että palveluja on kyetty yhteisillä päätöksillä parantamaan, Katainen sanoo.

– Olen harvoin nähnyt missään sellaista päätöksenteon harmoniaa kuin mitä meillä on ollut Länsi-Uudenmaan hyvinvointialueella.

Pää tyhjenee urheillessa

Pää- ja sivutoimisten päättäjätehtäviensä ohessa Mervi Katainen vaikuttaa järjestöissä ja säätiöissä. Haastattelupäivän illaksi on tiedossa Mannerheimin Lastensuojeluliiton tilaisuus. Katainen johtaa järjestön Uudenmaan piiriä.

Muuten illat kuluvat mieluiten urheillen. Jalkapallosta ei tullut ammattia, mutta se on rakas harrastus edelleen. Katainen myös pyöräilee ja pelaa tennistä ja salibandya. Asiat eivät jää illaksi ja yöksi pyörimään mieleen, kun päästää höyryt ulos liikunnan tarjoaman venttiilin kautta.

– On paljon pitkiä työpäiviä ja usein illalla on viimeiseksi tennistä tai futista. Ei tarvitse kuin pistää kamat päälle, niin pää tyhjenee.