Uutiset
Asuntosäätiö kysyi kyläilystä: tervehtimistapa voimissaan, kahville ei piipahdeta
Säätiön vuotuinen selvitys paljastaa, että kyläilyä toivotaan, mutta toive harvemmin toteutuu.
Asuntosäätiön kysyi, haluavatko ihmiset kyläillä ja tapahtuuko tätä. Kyselyn vastausten mukaan yli puolet, 54 prosenttia, kyselyyn vastanneista ei koe voivansa mennä naapurin luo kylään. Samalla joka kymmenes kuitenkin toivoisi viettävänsä enemmän aikaa naapureidensa kanssa.
Vaikka naapurin ovikelloa ei soiteta kyläilymielessä, toimii arjen vuorovaikutus kyselyiden mukaan naapurustoissa hyvin: lähes kaikki 95 prosenttia tervehtivät naapureitaan, ja valtaosa, 73 prosenttia, tuntee jonkun naapureistaan nimeltä.
Yhteiset hetket naapureiden kanssa jäävät kuitenkin vähiin: jopa 71 prosenttia kertoo, ettei omassa kotitalossa järjestetä pihatalkoita, juhlia tai muita yhteisiä tilaisuuksia. Useimmiten naapurit kohtaavat käytännön asioiden äärellä, kuten kotitalon asioita hoidettaessa.
- Arkeen kaivataan enemmän kohtaamisia ja yhdessäoloa. Yhteisöllisyys syntyy usein jo pienistäkin hetkistä, kuten tervehdyksestä rappukäytävässä tai kotipihalla jutustelusta. Olemme havainneet, että juuri arjen kohtaamiset vahvistavat naapurisuhteita, ja tekevät asumisesta viihtyisämpää ja turvallisempaa, Asuntosäätiön viestintäjohtaja Johanna Otranen kertoo.
Vähiten kyläilevät pääkaupunkiseutulaiset
Naapurikyläily on selvästi harvinaisempaa nuorilla. Nuorista 18–24-vuotiaista vain 25 % kokee voivansa mennä naapuriin kylään, kun 55–69-vuotiaista lähes puolet (45 %) kyläilee naapurissa luontevasti.
Alueellisesti naapurikyläily koetaan luontevimmaksi Satakunnassa (45 %), Pohjanmaalla (49 %) sekä Kainuun ja Lapin seuduilla (48 %). Vähiten naapureiden kesken kyläillään pääkaupunkiseudulla (25 %).
Onnellisuutta kyläilyllä?
Myös Asuntosäätiön vuonna 2023 toteuttama tutkimus osoittaa, että naapurikyläily ja onnellisuus kulkevat käsi kädessä. Usein kyläilevät kokevat kyselyn perusteella itsensä muita onnellisemmiksi: kun suomalaisten yleinen onnellisuusindeksi on 4,9 (asteikolla 1–7), viikoittain tai useammin kyläilevien kohdalla säätiön selvityksessä onnellisuuden kokemus on reippaasti yli viiden.
Asuntosäätiön vuotuisessa Kotionnellisuus-tutkimuksessa selvitetään suomalaisten suhdetta kotiin ja asumiseen sekä kodin merkitystä onnellisuuteen. Väestökattavaan tutkimukseen osallistui vuonna 2026 tutkimuksessa 1 613 vastaajaa, jotka edustavat 18–69-vuotiaita suomalaisia. Tutkimuksen tiedonkeruu toteutettiin huhtikuussa 2026.