Avoimuusrekisteri avaa vallan verkostoja - katso tästä, ketkä pääsivät päättäjien ääreen

Avoimuusrekisteri on ollut käytössä Suomessa huhtikuusta 2024 alkaen. Avoimuusrekisterilakiin perustuvaan rekisteriin ilmoitetaan, keihin valtiovallan edustajiin on pidetty vaikuttamistarkoituksessa yhteyttä, miten ja mihin aiheisiin liittyen.

Etujärjestöjen ja muiden lobbausta eli vaikuttamistoimintaa tekevien ja siinä asiakkaitaan konsultoivien organisaatioiden piti ilmoittaa uusin heinä-joulukuun 2025 aikana tekemänsä vaikuttamistoiminta 28.2. päättyneellä ilmoituskaudella.

Valtiontalouden tarkastusviraston (VTV) ylläpitämään rekisteriin on kertynyt vaikuttamistoimintaa huhtikuun 2024 alusta alkaen. Ensimmäisen kolmen kuukauden jakson jälkeen tietoa on kolmelta kuuden kuukauden jaksolta yhteensä 21 kuukauden ajalta.

Kokoomusministerit kärjessä

Kun katsotaan kaikkea Suomen avoimuusrekisterin perusteella kasvokkain tapahtunutta vaikuttamista, tavoitelluimpien joukossa ovat etenkin kokoomuslaiset ministerit. 

Tavoitelluimmat ja siten vaikutusvaltaisimpina pidetyt päättäjät löytyvät oheisesta kuviosta oikean ylänurkan neliöstä. 

Eikö kuva näy? Klikkaa tästä:  https://public.flourish.studio/visualisation/27840771/

Keskimääräistä suurempi määrä vaikuttajaorganisaatioita on pitänyt heihin yhteyttä tavalla tai toisella huhtikuusta 2024 joulukuuhun 2025 ulottuvalla aikavälillä. Keskimääräistä suurempi määrä organisaatioita on myös tavannut heidät kasvotusten. Vasemmasta alanurkasta löytyvät päättäjät, joita keskimääräistä harvempi organisaatio on tavannut kasvokkain ja ylipäänsä yhteyttä pitävien organisaatioiden määrä on keskimääräistä pienempi.

Eniten juoksuaan petranneiden joukosta löytyvät puolueidensa puheenjohtajat Antti Lindtman (sdp) ja Antti Kaikkonen (kesk). Niin Lindtmanin kuin Kaikkosen ilmoitti 2024 tavanneensa kasvokkain 22 organisaatiota, kun vuoden 2025 jälkipuoliskolla Lindtmanin ilmoitti tavanneensa 61 ja Kaikkosen 55. 

Lobbareiden näkökulmasta ministerin tehtävä vaikuttaa poliitikon kiinnostavuuteen. Esimerkiksi kesken kauden ministerintehtäviin siirtyneitä Sakari Puistoa (ps) ja Matias Marttista (kok) tavanneiden organisaatioiden määrä on Marttisen kohdalla kaksinkertaistunut ja Puiston kohdalla kolminkertaistunut. 

Kasvu on selkeä siitä huolimatta, että ensimmäinen raportointikausi oli kolmen kuukauden tynkäkausi eli vain puolet siitä, mitä normaali raportointikausi on ollut sen jälkeen.

Etujärjestöt vauhdissa 

Katso lisää tästä: Yritykset ja etujärjestöt edellä

Avoimuusrekisterin ensimmäisen vajaa kahden vuoden perusteella voidaan todeta, että Suomessa näkyy sama ilmiö kuin EU:ssa muutoinkin: yritykset ja niiden etujärjestöt saavat vaikuttamisaktiviteettien määrän perusteella äänensä hyvin kuuluviin verrattuna palkansaajajärjestöihin. 

Niin koko EU:ssa kuin Suomessa ovet aukeavat etenkin yrityksille ja niiden etujärjestöille, kun on kyse ylimmän tason päättäjistä eli Suomessa ministereistä ja EU:ssa komissaareista. Tämä pätee niin suomalaisiin kuin muihin eurooppalaisiin ja EU:n ulkopuolisiin, kuten amerikkalaisiin, yrityksiin.

Suuryritykset aktiivisia

EU:ssa aktiivisimpia suomalaisia vaikuttajaorganisaatioita ovat EU:n avoimuusrekisterin perusteella EK:n, MTK:n, Teknologiateollisuus ry:n, Metsäteollisuus ry:n ja Energiateollisuus ry:n ohella Nokia Oyj ja valtionyhtiöt Fortum Oyj ja Neste Oyj. 

Aktiivisia ovat siis eritoten EK ja sen suuret jäsenjärjestöt, samoin kuin puolestaan näiden suurimmat jäsenyritykset. Kun tarkastelee muita kuin suomalaisia organisaatioita, lukeutuu EU:ssa kokonaisuutena tarkastellen aktiivisimpien lobbareiden joukkoon elinkeinoelämän suurten etujärjestöjen ohella myös paljon suuria (amerikkalaisia) yrityksiä, kuten Google, Apple, Meta ja Microsoft. 

EU:ssa hyvin aktiivisia ovat myös ympäristö- ja ihmisoikeusjärjestöt - etenkin, kun on kyse EU-parlamentaarikoihin kohdistuvasta vaikuttamisesta.

Yritykset ja niiden etujärjestöt vaikuttavat muita enemmän valmisteluun ja myös ruohonjuuritason virkamiehiin.

Toinen keskeinen huomio liittyy vaikuttamisen kohdentumiseen valmistelussa. Elinkeinoelämä tapaa ministeriöiden edustajia paljon palkansaaja- ja kansalaisjärjestökenttää laajemmin ja aktiivisemmin. Se vaikuttaa ylimmän tason päättäjien ohella myös ruohonjuuritason virkamiehiin niin valtioneuvostossa kuin EU-komissiossa. 

Ruohonjuuritason virkamiehet ovat se joukko virkakunnasta, jotka lopulta tekevät käytännön lainvalmistelun ja rustaavat pykälät. Lainsäädännössä yksityiskohdat ovat tärkeitä ja tiivis yhteys virkakuntaan on omiaan helpottamaan kantojen huomioimista käytännön lainvalmistelussa. Ammattiyhdistysliikkeen ja kansalaisjärjestöjen vaikuttamisessa puolestaan korostuu vaikuttaminen kansanedustajiin ja EU-parlamentin jäseniin.

Puolueet suhteessa tavoitteisiin

Päättäjiä, ministeriöitä ja puolueita voidaan jaotella sen mukaan, kuinka kiinnostavia ne ovat tietylle intressisfäärille ja kuinka tiiviit suhteet kyseisten intressien edustajiin ovat. Palkansaajaliikkeen kannalta keskeisiä päättäjiä löytyy etenkin alla olevan kuvaajan oikeasta ylänurkasta: keskimääräistä suurempi osuus kasvokkain tapahtuneesta yhteydenpidosta heidän kanssaan on tapahtunut ammattiyhdistysliikkeen kanssa ja heillä on ollut keskimääräistä enemmän kasvokkaista yhteydenpitoa vaikuttajaorganisaatioiden kanssa.

Kohteet, joiden kanssa vaikuttajaorganisaatioilla ei ole ollut niin suurta intressiä tavata tai he eivät ole saaneet tapaamisia, löytyvät vasemmasta alanurkasta. Oikeassa ylänurkassa olevat ovat siis yleisesti olennaisiksi päättäjiksi vaikuttajaorganisaatioiden tunnistamia henkilöitä ja joiden kanssa palkansaajaliikkeellä on ollut keskimääräistä tiiviimpää yhteydenpitoa.

Pääministeripuolue kokoomus on ylivoimaisesti lobatuin puolue, kun katsotaan kasvokkain tapahtuvan yhteydenpidon määrää avoimuusrekisterissä. 

SDP:n nousu gallupien selväksi ykköseksi ja entistä todennäköisemmäksi seuraavaksi pääministeripuolueeksi ei ainakaan vielä näy kasvokkain tapahtuvan vaikuttamisen kohdistumisena aiempaa voimakkaammin puolueen edustajiin. Puolue on uusimmalla raportointikaudella niukasti ohittanut perussuomalaiset kasvokkain tapahtuvan yhteydenpidon määrässä, mutta on edelleen vasta alle puolessa kokoomuksen lukemista.

Kun ottaa huomioon, että perussuomalaisilla on erityisavustajia ja valtiosihteereitä ja siten enemmän vaikuttamisen kohteita, on SDP ja myös keskusta selvästi suositumpi lobbareiden kohde kuin PS, kun tarkastellaan vain kansanedustajiin ja eduskuntaryhmän työntekijöihin kohdistuvaa vaikuttamista. Perussuomalaisten eduskuntaryhmä on kiinnostavuudessa vain niukasti edellä vihreitä.

Hallitusohjelmaan vaikuttaminen käynnissä

Seuraavat eduskuntavaalit pidetään huhtikuussa 2027. Varsinainen hallitusohjelmavaikuttaminen on käynnistynyt useimmissa organisaatioissa vasta tänä keväänä. Näin ollen voidaan olettaa, että seuraavan hallituksen todennäköinen kokoonpano tulee näkymään erityisesti 2026 ensimmäisen ja toisen vuosipuoliskon sekä 2027 kevätpuoliskon vaikuttamisaktiviteeteissa. 

SDP:n kiinnostavuus lobbareiden näkökulmasta tulee siis todennäköisesti nykyisestä kasvamaan, samoin keskustan. Samalla hallituspuolueiden kiinnostavuus suhteessa oppositioon vähenee, koska useimmat merkittävät lakihankkeet on tässä vaiheessa hallituskautta jo saatu päätökseen ja lainsäädäntövaikuttamisen merkitys ja siten syy pitää näissä asioissa yhteyttä hallituspuolueisiin pienenee.

Vasemmistoliitto on useimmissa spekulaatioissa ulkona seuraavasta hallituksesta, eikä puolueen 11 kansanedustajan ryhmää ole tavattu lainkaan yhtä paljon kuin vihreiden 13 kansanedustajan ryhmää. Kasvokkain tapahtuvan vaikuttamisen määrässä laskettuna on aktiivisuus vasemmistoliittoa kohtaan ollut vain alle puolet siitä, mitä vihreisiin.

Ministeriöistä kiinnostavimmat ovat TEM ja OKM, jos katsotaan kasvokkain tapahtuneen yhteydenpidon määrää.

Data ja avoimuus

Kansalliset ja EU:n avoimet datalähteet avaavat vaikuttamista laajasti, mutta eivät tyhjentävästi.

Päätöksentekoon suoraan kohdistuva vaikuttamistoiminta tulee Suomessa ja EU:ssa esille etenkin avoimuusrekisterien, valtioneuvoston ja komission työryhmiin osallistumisen, valtioneuvostolle tai komissiolle annettujen lausuntojen ja eduskunnan ja EU-parlamentin kuulemisten kautta. Yhdistelemällä dataa näistä lähteistä voidaan muodostaa kattava käsitys siitä, mitkä etujärjestöt ja muut vaikuttamistoimintaa tekevät organisaatiot pyrkivät vaikuttamaan, mitä järjestöjä halutaan kuulla ja miten niitä osallistetaan. 

Päättäjien ja eri intressitahojen välisiä yhteyksiä voidaan jäljittää myös vaalirahoituksen, hallitusjäsenyyksien ja muiden luottamustointen kautta.

Vaikuttamisen analysoiminen yksinomaan viranomaisten ylläpitämien aineistojen varassa rajaa pois etenkin perinteisen ja sosiaalisen median kautta tapahtuvan poliittiseen päätöksentekoon ja lainvalmisteluun kohdistuvan vaikuttamisen. Viranomaisaineisto ei myöskään suoraan kerro, mikä on ollut vaikuttamisen vaikuttavuus, eli mitä vaikuttamisaktiviteeteilla on saatu aikaiseksi. Näin ollen data jättää pimentoon sen, onko jokin päätös kääntynyt tietyn intressitahon kannan mukaiseksi.

Vaikuttamisen vaikuttavuuden analysoimisessa on kyse laadullisesta lobbausaktiviteettien ja poliittisten päätösten, eli etenkin lainsäädännön ja budjettivarojen jaon välisen yhteyden paljastavasta analyysistä. Konkreettisesti tämä näkyy lainsäädäntönä tai muina viranomaispäätöksinä ja rahanjakona, joka suosii yrityksiä, palkansaajia, eläkeläisiä, ympäristöä, lapsia, makeisteollisuutta tai muita vastaavia intressejä.

Avoimet aineistot antavat kuitenkin mahdollisuuden analysoida sitä, millä organisaatioilla on pääsy päättäjien ja korkeiden virkamiesten pakeille ja millaisia strategioita ne vaikuttamisessaan noudattavat. Mitä tahoja ne painottavat saadakseen viestinsä läpi?

Miten avoimuusrekisterin dataa voidaan hyödyntää lobbauksen läpivalaisemiseksi?

Suomen avoimuusrekisteriin ilmoitettavaa vaikuttamisen aktiivisuutta lasketaan usein eri vaikuttajaorganisaatioiden ja vaikuttamisen kohteena olevien henkilöiden kohdalla arvioimalla vaikuttamisen aiheiden määrää, koska tämä on helppo laskea avoimuusrekisteristä.

Laskemalla vaikuttamisen aiheita voitaisiin ajatella, että Suomen Yrittäjät ry, Maa- ja metsätaloustuottajien keskusliitto MTK ry ja Suomen Kuntaliitto ry olisivat ylivoimaisesti Suomen ahkerin lobbausorganisaatio. SY on lobannut 717 aiheeseen, MTK 641 ja Kuntaliittokin 548 aiheeseen liittyen avoimuusrekisterin olemassaolon aikana.

Mihin oikeastaan vaikutetaan?

Nämä kolme ovat toki hyvin aktiivisia vaikuttajaorganisaatioita, kun katsotaan Suomen ja EU:n avoimuusrekisteriä, lausuntopalvelu.fi:n kautta annettujen lausuntojen, valtioneuvoston hankkeiden työryhmäedustuksien tai eduskunnan valiokuntakuulemisten määrää. 

Suurella aihemäärä ei kuitenkaan onnistu lunastamaan maan ahkerimman eturyhmän titteliä, vaikka kolmikko onkin kaikilla mittareilla hyvin aktiivinen vaikuttaja. Ykköslobbarin titteli kuuluu EK:lle.

Suuri määrä aiheita kertoo paitsi vaikuttamisen aktiivisuudesta, myös dokumentaatiotavasta. Suunnilleen samoista aiheista tavataan samoja henkilöitä, mutta yhteydenpito kirjataan eri aiheina. Huolellinen aiheiden dokumentointi edesauttaa läpinäkyvyyttä yksittäisen yhteydenpidon osalta, mutta häivyttää samalla kokonaiskuvan siitä, mihin kokonaisuuksiin vaikuttaminen kohdistuu.

Vaikuttamisen kohteiden lukumäärä kertoo laajuudesta, muttei siitä, kuunteleeko kukaan.

Vaikuttamisen aktiivisuutta voidaan arvioida myös sen perusteella, moneenko kohteeseen vaikuttaminen kohdistuu. Tämä on aiheiden määrää parempi mittari, koska vaikuttajan on pitänyt nähdä vaivaa ottaakseen yhteyttä päättäjään jollakin tavalla. Tässä vertailussa puolestaan loistavat Suomen Kuntaliitto ry, EK, Amnesty, Tradenomiliitto TRAL ry, WWF ja Lastensuojelun keskusliitto. 

Kuntiin, yrityksiin, ihmisoikeuksiin, eläimiin ja lapsiin vaikuttavia asioita käsitellään  lähes kaikkialla.

Erot vaikuttamisen kohteiden määrää mitattaessa ovat pieniä, koska avoimuusrekisteriin ilmoitettavan vaikuttamisen kohteita on vain rajallinen määrä, reilu 700. Aiheiden ideoimiselle ei ole ylärajaa, minkä vuoksi siinä vertailussa terävän kärjen takana on pitkä häntä.

Enimmillään eri organisaatioiden vaikuttaminen on kohdistunut yli 400 kohteeseen avoimuusrekisterin olemassaolon aikana. Parhaimmillaan yksittäisen organisaation vaikuttamisen piirissä on siis 60 prosenttia niistä reilusta 700 kohteesta, joihin kohdistuvasta vaikuttamisesta avoimuusrekisterilaki tällä hetkellä edellyttää ilmoitettavan.

Sähköpostia sinne ja tänne

Kohteiden määrää on helppo kasvattaa lähettämällä sähköpostia kaikkialle valtionhallintoon ja eduskuntaan. Näin voidaan myös simuloida aktiivisuutta. 

Jos yhteydenpito sisältää lähes yksinomaan sähköposteja, on suuri todennäköisyys sille, että organisaation vaikuttamisponnistelut valuvat hukkaan yhtä nopeasti kuin kansanedustajan sähköpostia suodattava eduskunta-avustaja ehtii painaa Delete-nappulaa. 

Parhaan kuvan eturyhmän aktiivisuudesta ja samalla kohteen kiinnostavuudesta antaa siksi avoimuusrekisteriin ilmoitetavasta vaikuttamisesta kasvokkain tapahtuva yhteydenpito.

Olennaista on huomioida kasvokkain tapahtuva vaikuttaminen.

On paikallaan, että toisin kuin EU:n avoimuusrekisteriin, tulee Suomen avoimuusrekisteriin ilmoittaa muutakin kuin tapaamiset ja vierailut, joissa kohde on tavattu kasvokkain. Vaikka vaikuttamisen kohdetta ei olisi tavattu kasvokkain, on ilmoitettava, jos yhteydenpito on tapahtunut videopuhelun, puhelun, tekstarien tai vastaavien pikaviestien taikka sähköpostin muodossa.

Kun luottamuksellinen ja vastavuoroinen suhde on luotu, voidaan asioita tietenkin hoitaa puhelimitse, sähköpostitse, pikaviestien ja videopuheluiden välityksellä. Nämä ovat tehokkaita vaikuttamisen välineitä, kun suhde on jo rakennettu. Kaikki ihmissuhteet - myös suhde lobbarin ja päättäjän tai virkamiehen välillä - edellyttävät kuitenkin silloin tällöin kasvokkaisia tapaamisia, jotta ne voivat syventyä.

Kun tapaamme kasvokkain, voimme varmuudella tietää, meneekö viesti perille.

Sanallisen viestinnän ohella voimme eleistä ja ilmeistä myös päätellä jotakin siitä, mitä mieltä hän on ajatuksistamme.

Kasvokkain tapahtuva kommunikaation muoto on myös ainoa avoimuusrekisterin yhteydenpitotavoista, jota vaikuttamisen kohde itse kontrolloi. 

Virkamies, päättäjä tai hänen avustajansa päättää lopulta itse, keitä tapaa. Hän voi yhtäältä kääntyä kannoillaan illanvietossa tai eduskunnan kuppilassa nähdessään ikäväksi mieltämänsä lobbarin tai toisaalta myös hakeutua tämän seuraan.

Tapaamalla tietyn vaikuttajaorganisaation edustajan päättäjä tai virkamies tunnistaa ja tunnustaa tämän relevantiksi yhteiskunnalliseksi toimijaksi - ellei muusta syystä, niin siksi, ettei kehtaa olla tapaamatta organisaation edustajaa. Demarilla on korkea kynnys olla tapaamatta Hakaniemeä, kokoomuslaisella Etelärantaa, keskustalaisella MTK:ta ja vihreällä ympäristö- tai ihmisoikeusjärjestöjä.

Kaikista avoimuusrekisteriin ilmoitettavista yhteydenpidon muodoista on siksi tärkeintä seurata erityisesti kasvokkain tapahtuvan vuorovaikutuksen määrää, koska se kertoo jotakin paitsi vaikuttajasta, myös vaikuttamisen kohteesta.

Ketkä ovat aktiivisimpia?

Avoimuusrekisteriin ilmoittautuneet noin 1 200 organisaatiota voidaan manuaalisesti luokitella esimerkiksi neljään kategoriaan niiden yhtiömuodon ja edustamien intressien perusteella: yrityksiin, näiden etujärjestöihin, palkansaajajärjestöihin ja muihin kansalaisjärjestöihin. Tällainen luokittelu antaa perspektiiviä siitä, millaiset organisaatiot ovat aktiivisia, mitä tahoja ne pitävät tärkeinä ja mitkä tahot puolestaan pitävät tärkeänä kuulla kyseisten organisaatioiden viestiä - kasvotusten.

Varsinaista lobbaamista tekevistä yrityksistä valtionyhtiöt Yleisradio Oy, Alko Oy ja Fortum Oyj ovat kärjessä. Näiden perässä tulee isoja yrityksiä, kuten Google Finland Oy, Metsä Group, Pohjolan Voima Oyj sekä UPM-Kymmene OYJ. Valtionyhtiöillä on monopoli ja luvitys valvottavanaan, isoilla yrityksillä puolestaan suuriyrityksiä suosivien sääntely- ja markkinaolosuhteiden, verotuksen, yritystukien ym. säilyttäminen.

Elinkeinoelämän keskusliitto on edelleen kasvokkain tavattujen henkilöiden määrässä mitattuna kärjessä. Heti perässä ovat isot EK:n jäsenjärjestöt: Teknologiateollisuus ry, Finanssiala ry, Elintarviketeollisuus ry, Rakennusteollisuus RT ry ja Palvelualojen työnantajat PALTA ry. Yritysten etujärjestöjen kärkikahinoissa ovat myös EK:n ulkopuoliset Metsäteollisuus ry ja Suomen Yrittäjät ry.

Näiden etujärjestöjen toimintaa kuvastaa se, että ne ensinnäkin vaikuttavat laajasti vähintään kolminumeroiseen määrään päättäjiä tai valmistelevia virkamiehiä. Jos niillä on asiaa, ne myös tapaavat kohteen kasvokkain ja ovet avautuvat niille. Vaikuttaminen kohdistuu eduskunnan sijaan suoraan valmisteluun ministeriöissä ja ylimmältä ministeritasolta ruohonjuuritason virkamiehiin saakka. Aiheita dokumentoidaan paljon.

Vaikuttaminen on maratonlaji

Keskeinen ero verkottuneimpien yritysten ja niiden suurten etujärjestöjen kohdalla palkansaaja- ja kansalaisjärjestöihin on se, että vaikuttamisen kohteisiin pidetään yhteyttä säännöllisemmin myös kasvokkaisten tapaamisten muodossa. 

Säännöllisyys näkyy siinä, että samoja kohteita on tavattu useimmilla avoimuusrekisteristerin raportointikaudella.

Virkamiestapaamisten määrä on keskeinen osa jalkatyötä, joka tuottaa vaikuttamistoiminnan tuloksia. Kun oikeat valmistelevat virkamiehet on tunnistettu ja heihin pidetään tiiviisti yhteyttä, on todennäköistä, lopulta eduskuntaankin tupsahtaa sellaisia hallituksen esityksiä, joissa etujärjestön kannat on hyvin huomioitu.

Samoin kuin vaikuttajat eivät toimi yksin, eivät myöskään vaikuttamisen kohteet, vaan nekin vaihtavat jatkuvasti tietoa keskenään. Organisaation on vaikea saada audienssia satojen päättäjien tai virkamiesten kanssa, jos tapaamisia sen kanssa ei pidetä hyödyllisinä.

 Asioiden kulkeminen läpi valtioneuvoston ja eduskunnan mankelin voi kestää vuosia. Päättäjät ja virkamiehet myös etenevät urallaan ja siirtyvät uusiin tehtäviin. Organisaatio, joka jatkuvasti onnistuu tapaamaan paljon päättäjiä, saa todennäköisesti pitkällä aikavälillä jotakin aikaan.

Palkansaaja- ja kansalaisjärjestöt erottuvat yrityksistä ja niiden etujärjestöistä tässä vertailussa selvästi. Jos yrityksillä tai niiden etujärjestöillä on asiaa päättäjälle, ne tapaavat päättäjän kasvokkain ja parantavat näin todennäköisyyttä sille, että niiden viesti menee perille.

Jos palkansaaja- tai kansalaisjärjestöillä on asiaa päättäjille, nekin pääsääntöisesti tapaavat päättäjän, mutta eivät läheskään yhtä usein hae tai saa audienssia. 

Mitä ilmoitetaan? 

Palkansaaja- ja kansalaisjärjestöt myös tapaavat kohteitaan harvemmin kuin yritykset ja niiden etujärjestöt. Sähköposti- ja muuta yhteydenpitoa, jonka tavoitteena on ollut saada aikaiseksi videopalaveri tai tapaaminen, ei aina kehdata ilmoittaa avoimuusrekisteriin, jos tapaamista ei ole saatu aikaiseksi. Tällaista aliraportointia esiintyy kaikenlaisissa vaikuttajaorganisaatioissa.

Yhteydenpidon tiiviys on vihje suhteen molemminpuolisesta hyödystä.

Toisin kuin EU:n avoimuusrekisteri, VTV:n ylläpitämä Suomen avoimuusrekisteristä ei voi suoraan laskea, kuinka monta tapaamista päättäjillä tai vaikuttajaorganisaatioilla on ollut. 

Rekisteri-ilmoituksista voi kuitenkin laskea, kuinka monta tapaamista vähintään on ollut ynnäämällä niiden toimintailmoituskausien määrän, jolloin lobbausorganisaatio on ilmoittanut tavanneensa tietyn kohteen. 

Jos kohde on ilmoitettu tavatun jokaisella kaudella rekisterin olemassaolon aikana, on yhteydenpito tiiviimpää, kuin jos sitä olisi tapahtunut vain yhdellä tähän mennessä päättyneistä neljästä raportointikaudesta. Päättäjä ei suostuisi tällaiseen kasvokkaiseen yhteydenpitoon säännöllisesti, ellei hän arvioisi siitä olevan hyötyä hänelle itselleen.

Vaikuttamisen kohteen on päästävä rauhassa tutustumaan hänelle esitettyyn ideaan ja voitava makustella sitä rauhassa. Painostaminen ei toimi eikä kukaan kertarysäyksellä yleensä osta uutta ideaa. 

Säännöllisyys tukee luottamusta

Parhaassa tapauksessa idea siitä, mitä päättäjä tai virkamies ryhtyy edistämään, muotoutuu molempia osapuolia hyödyttävässä pitkäjänteisessä vuorovaikutuksessa eri päättäjän ja eri yhteiskunnallisia intressejä edustavien tahojen kanssa kanssa. Jotta luottamus voi syntyä, on yhteydenpidon oltava säännöllistä. Myös kasvokkain on hyvä silloin tällöin tavata.

Vaikka kasvokkain tavattuja kohteita olisi paljon, mutta heitä ei tavata säännöllisesti, ei tulosta todennäköisesti synny. 

Yhdistelemällä Suomen ja EU:n avoimuusrekistereistä, komission ja valtioneuvoston lausuntopalveluista ja työryhmäedustuksista sekä eduskunnan ja parlamentin kuulemisista saatavaa tietoa voidaan ymmärtää organisaatioiden vaikuttamisen jalanjälki ja valta-asema suhteessa muihin vastaaviin etujärjestöihin. 

Lobbausdata kertoo, keitä kuullaan, keitä ei, ja millaista vaikuttamista etu- ja kansalaisjärjestöt ja yritykset saavat resursseillaan aikaiseksi. Samalla data voi tukea tai kumota käytäväpuheissa esiintyviä väitteitä. Ministerit ja heidän erityisavustajansa ovat vajaan kahden vuoden aikana nousseet aiempaa suositummiksi lobbauskohteiksi. Tämä tukee lobbareiden usein toistamaa analyysiä siitä, että valmistelu olisi tällä hallituskaudella aiempaa poliittisempaa. 

Virkamiehiin tai kansanedustajiin kohdistuva vaikuttaminen ei siksi olisi niin tehokasta, vaan jouduttaisiin aiempaa useammin varmistamaan ministerin ja tämän esikunnan poliittisen ohjauksen myötävaikutus. Ammattimaiset lobbarit siis analysoivat tilannetta ja kohdistavat vaikuttamistaan sinne, missä siitä on eniten hyötyä. Lobbauksesta kertova avoin data tekee näitä vaikuttamisstrategioita näkyväksi.