Edes koululounas ei menesty puolivaloilla – "On paljon asioita, joihin voimme vaikuttaa"

Amica-ateriapalveluiden liiketoimintajohtajana Compass Group Finlandissa toimiva Maarit Virkkala kertoi merkittävistä tutkimustuloksista viime Kuntamarkkinoilla.

– Tutkimukset kertovat meille kahdeksas- ja yhdeksäsluokkalaisista, ja erityisesti tytöistä, että puolet heistä jättää kouluruoan väliin. Ja neljä kymmenestä sanoo, että kouluruokailu ei ole maukasta.

Virkkala veti keskustelua kouluruokailusta.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkimuspäällikkö Susanna Raulio tarttui edellä mainittuihin THL:n Kouluterveyskyselyn tuloksiin.

– Oppilaat, jotka eivät syö aamupalaa eikä koululounasta, heillä on selkeästi enemmän vaikeuksia opetuksen seuraamisessa.

Lisäksi heillä on enemmän myöhästymisiä, luvattomia poissaoloja ja myös koulu-uupumusta.

Raulio tietää, että koululounaan syömisen ajankohdalla on väliä.

– Koululounasta voidaan tarjota kello kymmeneltä, tai jopa aikaisemmin.

Ateriat suositellaan sovitettavaksi siten, että ne jaksottavat lapsen koulupäivän kokonaisuutta ja soveltuvat suomalaiseen arkirytmiin.

Suositus on, että lounas tarjottaisiin kello 11–12. Tätä suositusta noudattavia kouluja on Railion mukaan suhteellisen harvassa.

Lisäksi Raulio huomautti, että suhteellisen harvassa koulussa oppilailla on mahdollisuus 30 minuutin kouluruokailuun.

– Aika paljon kunnissa on haasteita liittyen kouluruokailuun.

Opetus- ja lakiasia

Maa- ja metsätalousministeriön eritysasiantuntija Auli Väänänen pohti lainsäädännön, ohjeistusten ja suositusten kautta valtion roolia kouluruokailussa.

– Välillä mietin, pitäisikö lainsäädännössä määritellä tiettyjä asioita – siellä on se täyspainoinen ateria – mutta pitäisikö määritellä myös sitä ruokailuaikaa, laittaa se minimi, 30 minuuttia.

– Jotkut haluavat syödä hitaasti ja rauhallisesti. Annettaisiin niille aikaa, jotka sitä tarvitsevat. Toiset sitten haluavat juosta välitunnille pelaamaan jalkapalloa.

Opetushallituksen mukaan vähimmäisajan ateriointiin tulisi olla 30 minuuttia.

– Mietin myös, voisiko kouluruokailusta tehdä oppiaineeseen verrattavissa olevan kokonaisuuden? Oikeasti opetettaisiin arvostamaan sitä ruokaa ja ruokailutapoja, ja opetettaisiin lautasmallin mukaisesti täyttämään se lautanen.

Väänänen näkee keskeisenä, että kouluruokaa ja -ruokailua arvostettaisiin enemmän.

– Pohdittaisiin, mitä sillä kouluruokailulla voidaan saavuttaa.

– Otetaan lapset mukaan suunnittelemaan ruokailua. Varataan riittävästi rahaa elintarvikehankintoihin.

Ilmapiiri vaikuttaa

Myös Helsingin kaupungin apulaispormestari Shawn Huff (vihr.) pohti, miten lapset saadaan syömään enemmän kouluissa.

– Tätä asiaa olemme käsitelleet aika paljon Helsingissä.

Pääkaupungissa on mietitty, miten aikuisen läsnäolo ruokailussa toteutuu, miten ruokailuun liittyvä ilmapiiri saadaan kuntoon ja miten mahdollistetaan riittävä aika ruokailuun kouluissa.

– Nämä ovat asioita, joita olemme päättäneet parantaa.

Kouluissa tekemiensä vierailujen kautta Huff on saanut kuulla opettajilta ja oppilailta erilaisia syitä, miksi koululounasta ei syödä.

– Siinä oli laaja kirjo erilaisia asioita. Ja on paljon asioita, joihin voimme vaikuttaa.

Vanhemmille kouluruokaa

Paimion kaupungissa Kriivarin koulussa rehtorina toimiva Sari Välimaa korosti, miten tärkeää on, että aikuiset syövät lasten kanssa.

– Meillä aikuiset ruokailevat lasten kanssa. Opettajan tärkein työväline on syvä oppilaan tuntemus, ja mikä onkaan parempi paikka syventää sitä tuntemusta kuin ruoan ääressä.

Ruokasvatusyhdistys Ruukku ry:n toiminnanjohtaja Aliisa Hyvönen painotti myös aikuisten roolia lasten ruokailun suhteen.

– Että ymmärretään se rooli ruokakasvattajana. Tykkään ideasta, minkä Auli esitti, että nähtäisiin kouluruokailu jopa oppiaineena tai oppituntina, ja ennen kaikkea opetustilanteena.

Hyvösen mukaan koulussa toimivan aikuisen on hyvä käydä ruokalistaa läpi lasten kanssa säännöllisesti. Myös vanhemmat on hyvä huomioida kunnolla tässä kokonaisuudessa.

– Ruoka on myös vanhemmille tunteita herättävä asia. Heillä voi olla eri näkemyksiä kuin mitä kunnassa tai kouluissa on.

Vanhempia voisi kutsua kouluun maistamaan, millaista kouluruoka on, Hyvönen ehdotti ja jatkoi, että vanhemmille suunnattavaan viestintään kouluruokailuun liittyen kannattaa panostaa.

Psykologinen prosessi

Toimitusjohtaja Hannu Rahnasto kertoi Compass Group Suomen toimivan noin 300 koulussa ja päiväkodissa.

Keskustelu kouluruokailun ympärillä on vielä aika teknistä, Rahnasto harmitteli.

– Kun hankitaan palveluita, se on aika paljon suoritteiden ostamista. Ja eihän oppimisen tuloksiaan mitata sillä, monta sivua on lukenut tai monta minuuttia oppitunti kestää.

– Meidän pitäisi ymmärtää laajemmin, että ruokapalveluiden tuottaminen tai hankkiminen ei ole tekninen prosessi, vaan se on ennen kaikkea psykologinen ja sosiaalinen prosessi.

Lue myös:

Järjestelmät pantava nyt uusiksi – "Kuntia rohkaistava tekemään asioita itse"