Erik Lund: ”Inkoon kasvu ei saa tapahtua kunnan identiteetin kustannuksella”

Varovainen. Diplomaattinen. Konfliktit tiedostava. Suunnilleen näin voi luonnehtia Inkoon tulevaa kunnanjohtajaa Erik Lundia, joka aloittaa uudessa tehtävässään syyskuussa.

– Olen tehnyt paljon työtä erilaisten intressiryhmien kokoamiseksi yhteen ja elinkeinoelämän toimintaedellytysten tukemiseksi, hän sanoo.

Kommuntorget tapaa Lundin kulttuurikeskus Villa Landessa Kemiönsaaren kunnan sydämessä, jossa hän työskentelee tällä hetkellä elinkeinopäällikkönä elokuun loppuun saakka.

– Kunnan vuoden 2027 budjetin kanssa on juuri nyt melko kiireistä. Teen täällä Kemiössä täysillä töitä siihen asti, kunnes aloitan Inkoon kunnanjohtajana. Samasta syystä en ole ehtinyt perehtyä Inkoon viimeisimpiin kunnallispoliittisiin käänteisiin.

Elikeinoasiat punaisena lankana

Erik Lund on syntynyt ja kasvanut Helsingissä ja viettänyt suuren osan vapaa-ajastaan Länsi-Uudellamaalla. Hän on aiemmin työskennellyt muun muassa Åbo Akademissa, Svenska handelshögskolan Hankenissa Helsingissä ja Hanaholmenin Ruotsin ja Suomen kulttuurikeskuksessa Espoossa. Elinkeinoasiat kulkevat punaisena lankana lähes kaikissa hänen aiemmissa tehtävissään.

Kemiönsaaren rakennemuutos ei ole jäänyt häneltä huomaamatta.

– Olemme palveluyhteiskunta. Hyvin moni ansaitsee nykyään elantonsa yksinyrittäjänä ja yrittäjänä. Suuri osa maataloudesta, kalastuksesta ja paikallisesta teollisuudesta on korvautunut pienyrityksillä, jotka palvelevat kasvavaa vapaa-ajan asukkaiden joukkoa.

Lundin mukaan trendimuutos tapahtui koronapandemian aikana, kun yhä useammat palkansaajat päättivät tehdä etätöitä kesämökillä tai ostaa vapaa-ajan tontin Kemiönsaaren kunnasta.

– Koskaan aiemmin täällä Kemiön seudulla ei ole liikkunut näin paljon ihmisiä. Oleskelujen määrä ja kesäasuminen ovat lisääntyneet dramaattisesti. Tämä tarkoittaa, että kysyntä erilaisille palveluille, joita kesävieraat tarvitsevat oleskellessaan kunnassa, on kasvanut.

Kemiönsaaren kunnan viime vuoden tilinpäätös jäi plussalle 1,3 miljoonan euron ylijäämällä.

– Ylijäämä on oikeiden päätösten ja tiukan budjettikurin tulos.

Demografiset haasteet

Lund ei halua spekuloida mahdollisuuksilla saavuttaa samanlaista taloudellista menestystarinaa Inkoossa.

– Satamalla ja paikallisella teollisuudella on erittäin suuri merkitys Inkoon kunnan taloudelle. Toisaalta Inkoossa on demografisia haasteita. Lasten määrä vähenee, mikä vaikuttaa talouteen kielteisesti.

Inkoossa on selkeä tavoite, että kunta kasvaa ja houkuttelee lisää asukkaita.

– Kasvu on osa kunnan tulevaisuusstrategiaa, mutta kasvua ei pidä tavoitella kunnan identiteetin kustannuksella.

Mitä se tarkoittaa?

– Se tarkoittaa muun muassa sitä, että meidän on vaalittava fyysistä ympäristöä ja Inkoossa olevaa pienimuotoista kyläkulttuuria. Maaseudun ja maatalouskulttuurin on säilyttävä. Asemakaavoitus on tärkeä työkalu tässä työssä.

Inkoon naapurikunnat Kirkkonummi ja Siuntio kasvavat voimakkaasti. Miksi Inkoossa ei tapahdu samanlaista kasvua?

- Kyse on maantieteestä ja liikenneyhteyksistä. Inkoo sijaitsee syrjemmässä, mutta juuri se on kunnan vahvuus. Rauhallisuus ja kaunis luonto ovat etu.

Kaikki munat samassa korissa

Erik Lund suhtautuu intohimoisesti hankkeisiin, jotka tuovat yhteen kunnalliset päättäjät ja yrittäjät. Hänen mukaansa on tärkeää olla herkkä paikallisten yrittäjien tarpeille.

– Täällä Kemiönsaarella olemme tehneet paljon jalkautuvaa työtä, jossa olemme tavanneet yrittäjiä selvittääksemme, miten kunta voi vastata heidän tarpeisiinsa. Toivon, että näistä kokemuksista on hyötyä myös Inkoossa.

Miten suhtaudut suunnitelmiin rakentaa massiivinen terästehdas Inkooseen – onko viisasta laittaa kaikki munat samaan koriin?

– En ota tähän kysymykseen kantaa. Mutta joskus voi olla hyvä keskittyä. Telakkayhtiö Meyerin toimitusjohtaja Casimir Lindholm ilmoitti hiljattain, että yhtiö keskittää kaiken panoksensa ylellisten risteilyalusten valmistukseen. Joissakin tapauksissa kaikkien munien laittaminen samaan koriin voi tuoda turvaa.

Turvallisuus ei liity pelkästään talouteen. Venäjän yritykset horjuttaa kansallista infrastruktuuria vaikuttavat moniin suomalaisiin kuntiin. Inkoon kunta on ilman omaa syytään pelinappula Venäjän hybridisodassa. Venäjän varjolaivasto on muun muassa yrittänyt tuhota elintärkeitä kaapeliyhteyksiä Inkoon ja Viron Lääne-Harjun kunnan välillä.

– Siviilivalmiudesta on tullut yhä tärkeämpi kysymys kunnallisille päättäjille. Etenkin aseistettujen droonien vuoksi, jotka eksyvät Suomen alueelle. Kuntien on reagoitava nopeasti näihin uhkakuviin.

Kielellinen tasapainoilu

Svenska Finlands folktingin tuoreimman tilastoraportin mukaan ruotsinkielisen väestön osuus Inkoossa vähenee tasaisesti. Seuraavan kaksikielisten kuntien kielellisen aseman tarkistuksen yhteydessä vuonna 2033 on olemassa riski, että kunnan enemmistökieli vaihtuu ruotsista suomeksi. Erik Lund ei pidä kielellistä kehitystä ongelmana.

– Näin käy, kun ihmiset muuttavat ja liikkuvat. En ole tunnistanut kielikysymystä haasteeksi. Inkoon tulee olla tervetulleeksi toivottava kunta kaikille kuntaan muuttaville heidän kielitaustastaan riippumatta.

Miten haluat vaalia elävää ruotsinkielistä todellisuutta Inkoossa?

– Tulevaisuus on aina erilainen kuin historia. Haluan tehdä työtä sellaisen kunnan puolesta, joka ottaa mukaan eikä eriytä kieliryhmiä.

Miten kuvailisit itseäsi johtajana?

– Ihmiset sanovat yleensä, että olen rauhallinen ja empaattinen ja että pyrin selvittämään, miten asiat ovat, ennen kuin teen päätöksen. Kunnanjohtajana haluan perehtyä kuntalaisten arkeen ja muodostaa käsityksen niistä odotuksista, joita he asettavat kunnalle. On tärkeää olla selvillä paikallisesta todellisuudesta.

Aiotko pendelöidä vai asettua asumaan Inkooseen, kun aloitat kunnanjohtajana?

– Muutan Inkooseen. Pienessä kunnassa on aivan keskeistä, että kunnanjohtaja asuu paikkakunnalla.