Erityisiä virheitä ei tarvitse esittää, jos kunnanjohtaja halutaan irtisanoa epäluottamuksen perusteella

Voidaanko kunnanjohtaja erottaa luottamuspulan takia?

Kyllä voidaan, mutta tällaisessa tilanteessa on oltava tarkkana, että pysytään tiukasti asiassa.

– Epäluottamus on tarkoituksenmukaisuuskysymys ja olennaisin näyttö epäluottamuksesta on valtuuston määräenemmistön päätös asiassa, Kuntaliiton lakiasiainjohtaja Juha Myllymäki sanoo.

– Tarkoituksenmukaisuus viittaa oikeustieteessä laajaan harkintavaltaan. Se viittaa päätökseen, joka perustuu siihen, mikä on järkevää, hyödyllistä tai tehokkainta, eikä vain siihen, mikä on lain mukaan sallittua.

Luottamusta joko on tai sitä ei ole.

Erikoinen tapaus

Kunnanjohtajien irtisanomisasiat ovat aiheuttaneet hämmennystä muutaman oikeustapauksen kautta viime aikoina.

Nämä tapaukset ovat herättäneet kysymysmerkkejä jopa oikeusoppineiden keskuudessa.

Hämeenlinnan hallinto-oikeus kumosi viime talven aikana Sysmän kunnanvaltuuston tekemän päätöksen, jolla kunnanjohtaja Marketta Kitkiöjoki irtisanottiin syksyllä 2023.

Sysmän kunta perusteli potkuja luottamuspulalla, mutta hallinto-oikeuden mukaan luottamuspulasta ei esitetty riittävästi näyttöä.

Kuntaliiton lakiasianjohtaja Juha Myllymäki myöntää Sysmää koskevan ratkaisun mietityttävän.

Hallinto-oikeus totesi, että irtisanomiselle ei ollut osoitettu perustetta.

Tämä päätös on ollut kunnanjohtajien irtisanomisasioita katsottaessa kenties se mielenkiintoisin, kun pohditaan, miten asiat etenevät jatkossa.

Myllymäki muistuttaa, että Sysmän kunta on valittanut päätöksestä ja nähtäväksi jää, mitä korkein hallinto-oikeus mahdollisesti tästä tapauksesta toteaa.

Kuntalain pohjalta

Luumäen ex-kunnanjohtaja Risto Alaheikan tapaus on myös kiinnostanut laajalti ihmisiä.

Luumäen kunnanvaltuusto erotti Alaheikan viime vuoden tammikuussa. Alaheikka vei päätöksen hallinto-oikeuteen.

Oikeus katsoi potkut laittomiksi ja kumosi valtuuston päätöksen viime vuoden lopulla.

Tämän jälkeen riidan osapuolet pääsivät sopuun ja valtuusto hyväksyi 233 000 euron erorahan maksamisen kunnanjohtaja Risto Alaheikalle.

Ja sitten on hyvä muistaa Savonlinnan ex-kaupunginjohtaja Janne Laineen tapaus. Laine valitti irtisanomisestaan menestyksekkäästi hallinto-oikeuteen.

Savonlinna päätti huhtikuun lopulla valittaa päätöksestä ja kaupunki hakee korkeimmalta hallinto-oikeudelta muutosta erottamisen kumoamiseen.

Lakiasiainjohtaja Juha Myllymäki huomauttaa, että hallinto-oikeus ei ottanut edellä mainituissa tapauksissa kantaa irtisanomisen perusteisiin millään tavalla.

Luumäen ja Savonlinnan tapauksista on voinut joillekin syntyä väärä kuva siitä, että epäluottamuksesta voisi riidellä oikeudessa.

– Normaalia viranhaltijaa ei voi irtisanoa epäluottamuksen perusteella. Kuntalain mukaan kunnanjohtaja voidaan irtisanoa epäluottamuksen perusteella.

Luumäen ja Savonlinnan tapauksissa hallinto-oikeus huomautti, että päätöksestä valittanutta ei kuultu asianmukaisesti. Kyse oli menettelyvirheistä.

Sopimus auttaa

Juha Myllymäki on pohtinut kunnanjohtajan irtisanomisasioita yleisellä tasolla viime aikoina.

Hän huomauttaa, että 2000-luvulla yleistyneet ja vakiintuneet johtajasopimukset ovat selkeyttäneet hyvällä tavalla myös irtisanomistilanteita epäluottamuksen perusteella.

– Näiden sopimusten turvin on voitu kenties välttää pitkiä ja kuluttavia irtisanomismenettelyitä. Ennen johtajasopimusten yleistymistä oli tilanteita, joissa kunnanjohtajat olivat riitauttaneet valittamalla heitä koskevia irtisanomispäätöksiä ja niitä sitten käsiteltiin hallinto-oikeudessa.

– Riidat vähenivät, kun johtajasopimukset yleistyivät. Sopimuksissa on voitu sopia, mikä on kunnanjohtajan korvaus epäluottamustilanteessa.

Johtajan ei luonnollisesti tarvitse suostua irtisanomistilanteessa johtajasopimuksessa määriteltyyn korvaukseen, jos hän kokee irtisanomisen laittomaksi.

– Tosiasia kuitenkin on, että kunnanjohtaja voidaan irtisanoa merkittävästi muita helpommin.

Myllymäki näkee, että yleisesti hyväksytään kunnanjohtajia koskettavan matalampi irtisanomiskynnys kuin muita viranhaltijoita.

– Sen vastapainona on eroraha ja kunnanjohtajan on hyväksyttävä se, että hänet voidaan irtisanoa muita matalammalla kynnyksellä. Ylivoimaisesti suurin osa kunnanjohtajista hyväksyy tämän. Kunnanjohtaja tietää pelin hengen.

Irtisanomisesta valittamisesta tulee yleensä enemmän ongelmia.

– Pääsääntöisesti molemmille.

– Kunnanjohtajan irtisanomisesta seuraavat oikeusprosessit tuovat myös levottomuutta kuntaan ja viivästyttävät uuden rekrytointia, Myllymäki epäilee.

Luottamuksen varassa

Kunnanjohtaja voi menettää valtuutettujen luottamuksen monesta eri syystä.

– Kaikkien valtuutettujen osalta luottamus ei mene ehkä edes samasta syystä.

Irtisanomisprosessin monimutkaistamista on hyvä välttää, jos sellainen päätetään aloittaa, Myllymäki painottaa.

Vaikeistakin tilanteista on siis hyviä syitä yrittää päästää sovitusti eteenpäin.

– Prosessin kuljettamisessa puheenjohtajiston rooli on aivan keskeinen. Luottamushenkilöjohdon onko syytä miettiä vaihtoehdot ja eteneminen huolellisesti.

Hallituksen ja johtajan välissä keskusteluissa voidaan sopia tilanne, ja ryhmien tuella edetä, että yhteinen matka päättyy tähän näillä ehdoilla.

– Kunnanjohtaja toimii poliittisen luottamuksen varassa. Harvoin riitely johtaa parempaan lopputulemaan.

– Luottamushenkilöjohto voi esittää kunnanjohtajalle, että nyt yhteinen tie katkeaa luottamuksen puuttuessa. Käytännössä tässä vaiheessa täytyy olla jo poliittisten ryhmien keskustelu taustalla.

Aina asiat eivät solju mutkattomasti, kun halutaan lopettaa yhteistyö epäluottamuksen perusteella.

– Ja jos kunnanjohtaja ei tähän suostu, niin ensin voidaan edetä niin, että hallitus ehdottaa valtuustolle tilapäisen valiokunnan perustamista kunnanjohtajan erottamiseksi epäluottamuksen takia.

– Vaihtoehtoisesti asia tulee vireille, jos neljäsosa valtuutetuista sitä esittää.

Jos lopulta valtuusto päättää asettaa tilapäisen valiokunnan valmistelemaan kunnanjohtajan irtisanomista epäluottamuksen perusteella, niin tässä työssä on oltava tarkkana.

– Pitää kuulla asianosaisia. Irtisanomiselle ei saa olla syrjiviä perusteita. Erityisiä virheitä tai laiminlyöntejä ei tarvitse esittää.

Tyytymättömyys voi kasvaa erilaisista syistä, eikä niitä jokaista tarvitse eritellä.

– Kuulemisvirheet voivat syntyä osittain siitä, että luottamushenkilöille on syntynyt käsitystä, että pitää löytyä yksittäisiä laiminlyöntejä tai virkavirheitä. Ja sitten voidaan mennä turhankin raskaaseen ja yksityiskohtaiseen prosessiin.

Pohjimmiltaan kysymys on vain siitä, onko luottamusta vai ei. Menettelyvirheiden mahdollisuus voi kasvaa, jos asioita ei pidetä riittävän yksinkertaisina.

– Epäluottamus ei ole välttämättä yksittäiseen tekoon tiivistettävissä.

Toimiva laki

Juha Myllymäki arvioi, että laki on toiminut suhteellisen hyvin tähän mennessä koskien myös kunnanjohtajan irtisanomistilanteita epäluottamuksen perusteella.

Ja hän katsoo olevan mahdollista, että jatkossakin ja pitemmällä aikavälillä nykyinen lainsäädäntö toimii tällaisissa tilanteissa.

Menettelyvirheiden tai riitojen mahdollisuutta ei voi millään lailla poistaa.