Uutiset
Eurooppalaisena äänestäjänä Ranskan kuntavaaleissa
Ranskassa asuva toimittaja Sinikka Mikola välittää tunnelmia kuntavaaleista.
Teksti ja kuvat Sinikka Mikola
Ranskalaisen kunnan- tai kaupungintalon edessä ei voi erehtyä sen juurista. Ranskan suuren vallankumouksen periaatteet, ”Liberté, Egalité, Fraternité”, ”Vapaus, Tasa-arvo, Veljeys” lukevat jokaisen, pienen ja suuren kunnantalon seinällä.
Kansalaisia lähimpänä demokraattisena yhteisönä ovat kunnat, mikä haluttiin taata vuoden 1789 vallankumouksessa. Kunnanvaltuustot valitaan joka kuudes vuosi paikallisvaaleissa. Vaalien ensimmäinen kierros käytiin juuri, maaliskuun 15. päivä 2026. Viikon kuluttua on toinen kierros, jos sitä tarvitaan.
Samalla äänestettiin kuntien yhteistyöorganisaatioiden valtuutetuista.
Suurissa kaupungeissa, Pariisissa, Marseillessa ja Lyonissa valitaan myös koko kaupungin valtuuston lisäksi kaupunginosien valtuustot sekä Lyonissa metropolialueen valtuusto.
– Vaaliohjelmamme painopisteitä ovat turvallisuus, elämänlaadun ja asuinympäristön, viheralueiden, katujen ja teiden parantaminen, yhteisöllisyyden ja sukupolvien välisen vuorovaikutuksen tukeminen. Haluamme tarjota hyvät puitteet terveyden edistämiselle ja opetustoimelle, kertoo 37 vuotta vallassa ollut ja nyt voittanut kuntamme pormestari Yves Porteix kahdentoista kohdan vaaliohjelmasta.
– Uudella kaudella jatkamme edelleen asumisen ja kaupan kehittämistä sekä kulttuuriperinnön vaalimista.
Listavaalit käytössä
Äänestäjänä en pystynyt vaikuttamaan valittuihin henkilöihin, vaan saatoin vain valita kokonaisen listan.
Äänestys tapahtuu taittelemalla oma lista pieneen ruskeaan kuoreen ja kuori pudotetaan läpinäkyvään uurnaan.
Muut listat heitetään roskakoriin. Olisin voinut äänestää myös valtakirjalla, jos en olisi päässyt vaalipäivänä paikalle.
Listan asettanut ryhmä oli laittanut ehdokkaat järjestykseen. Lain mukaan pitää noudattaa pariteettiperiaatetta, jonka mukaan joka toinen on nainen ja joka toinen mies.
Listan kärjessä oleva ehdokas on tavallisesti myös pormestariehdokas, joka on kerännyt listalle joukkueensa, kuten kuntamme nykyinen pormestari Yves Porteix asian ilmaisi.
Voittajaa palkitaan lisäpaikoilla
Jos jokin lista saa ensimmäisellä kierroksella yli puolet äänistä, se saa heti puolet paikoista. Loput paikoista jaetaan eri listojen saamien äänten suhteessa, mukaan luettuna voittanut lista. Tällä bonusmenetelmällä lasketaan vastaavasti toisen kierroksen voittajan ja hävinneiden paikat.
Suurissa kaupungeissa Pariisissa, Marseillessa ja Lyonissa voittanut lista saa neljänneksen valtuustopaikoista sekä lisäksi ääniosuuksien mukaiset paikat. Pienissä kunnissa oli vain muutama lista, ja on joskus hankalaa löytää riittävästi ehdokkaita vaalilistalle. Suurissa kaupungeissa listoja voi olla useita kymmeniä, kun kaupunginosien listat lasketaan mukaan.
Pariisin, Lyonin ja Marseillen koko kaupungin tason listoja ensimmäisellä kierroksella oli noin kymmenen. Hävinneiden listojen paikkamäärä jää verrattain pieneksi suhteessa voittaneeseen listaan.
Esimerkiksi kunnassamme kisaa käytiin kahden listan välillä.
Ensimmäisellä kierroksella istuvan pormestarin lista sai noin 63 prosenttia ja hävinnyt noin 37 prosenttia annetuista äänistä. 27 valtuustopaikasta pormestarin lista sai 22 ja opposition lista viisi paikkaa.
Viikon päästä käydään vaalien toinen kierros niissä kunnissa, joissa ensimmäisellä kierroksella ei ollut selvää voittajaa.
Toiselle kierrokselle pääsevät listat, jotka olivat saaneet yli 10 prosenttia äänistä, ja yli viisi prosenttia saaneet listat voivat yhdistyä muihin.
Ensimmäisen kierroksen äänestysprosentti koko maassa oli 56 prosenttia. Se nousi edellisistä, koronan aikaisista vaaleista 2020, jolloin se oli noin 45 prosenttia. Koronaa edeltävissä vuoden 2014 kuntavaaleissa noin 64 prosenttia äänioikeutetuista kävi äänestämässä.
Naisten osuus
Kuinka paljon naisia ja miehiä on sitten valtuustoissa ja pormestareina? Vuoden 2000 pariteettilain seurauksena naisten osuus kuntien valtuutetuista on noin 40 prosenttia. Johtopaikoilla, puheenjohtajina ja pormestareina heitä on vähemmän.
Päättyneellä vaalikaudella 20 prosenttia pormestareista oli naisia.
Paikallisia vaaliteemoja
Ainakin pienissä kunnissa vaaleissa on kyse paikallisista asioista. Puoluepolitiikka näkyy enemmän suurissa kaupungeissa.
Vaalikamppailu on ollut kiivasta. Kauan ennen vaalipäiviä on ryhdytty arvuuttelemaan tulosten heijastumista vuoden 2027 presidentinvaaleihin. Äärioikeiston kannatusta on jännitetty koko maassa.
Kamppailua vaikutusvallasta käydään Macronin ryhmittymän keskustaliberaalien, republikaanien Les Républicains (LR) ja muiden oikeistolaisten ryhmittymien, sosialistien (PS) ja ympäristöpuolueiden, äärioikeiston Rassemble National (RN, Kansallinen liittouma) sekä äärivasemmiston La France Insoumise (LFI, Alistumaton Ranska) välillä.
Toisesta kierroksesta tulee jännittävä, vaikka RN- Kansallinen Liittouma pärjäsi ennakoitua heikommin lukuun ottamatta Välimeren aluetta. Sen pormestariehdokas on vahvoilla toiseksi suurimmassa kaupungissa Marseillessa, vasemmiston hallitsemassa kaupungissa.
Pariisissa sosialistit johtivat yli 38 prosentilla toiseksi tulleen oikeiston pormestarin listan saadessa noin 25 prosenttia äänistä. Lyonissa vahvoilla ollut vasemmiston tukema ympäristöpuolue on jäämässä toiseksi oikeiston ja keskustaliberaalien yhteenliittymän taakse.
Nizzan kärjessä on oikeiston kovan linjan kannattaja. Monissa kunnissa muiden puolueiden ohella vasemmisto- ja ympäristöpuolueet olivat irtisanoutuneet yhteistyöstä äärivasemmistolaisen LFI:n kanssa.
LFI:n menestys useissa kaupungeissa saattaa muuttaa kuvioita. Toisella kierroksella saatetaan tarvita yhteistyötä äärioikeiston menestyksen torppaamiseksi.
Valtuusto valitsee pormestarin
Valtuusto valitsee pormestarin keskuudestaan. Pormestari on yleensä oman listansa kärkiehdokas, ja paikka on jo valmiiksi pedattu.
Pormestarilla on tavallaan kaksi hattua. Hän vastaa oman kuntansa toiminnasta, ja on samalla valtion edustaja Napoleonin hallintoperintönä.
Valtionhallinnon tehtäviä ovat muun muassa vaalien järjestäminen ja väestörekisterin pito.
Valtuusto hyväksyy toimialoittaiset komissiot tai työryhmät, jotka ovat neuvoa-antavia.
Työryhmien jäseninä voi valtuutettujen lisäksi olla asiantuntijoita ja asukkaita.
Valtuutetuilla on omat, usein asiantuntemuksensa perusteella määrätyt vastuualueet.
Pormestarin tehtävät
Pormestari esittelee asiat valtuustolle, valitsee apulaispormestarit, vastaa kunnan budjetista ja strategiasta, investoinneista, kaavoituksesta ja maankäytöstä.
Kaavoituksen ohella turvallisuudesta huolehtiminen ja kunnallinen poliisi ovat erityisesti pormestarin harteilla. Turvallisuussuunnitelmissa varaudutaan tulviin, tulipaloihin ja rikollisuuden ehkäisyyn sekä liikenteen ja julkisen tilan turvallisuuteen.
Pormestari luo yhteisöllisyyttä ja paikallishenkeä, ja edustaa kuntaa eri yhteistyökuvioissa. Joissakin pienissä kunnissa pormestarit ovat luopuneet mandaatistaan. Palveluja on vaikea ylläpitää maaseudulla, työ on raskasta, ja jotkut ovat joutuneet väkivaltaisen häirinnän kohteeksi.
Kunnan tehtävät
Kunnan tehtäviä ovat maankäytön suunnittelu ja valvonta, julkisen tilan, katujen ja teiden sekä viheralueiden ylläpito, kulttuuri ja liikunta, nuorisoasiat, asuminen, elinvoiman ja matkailun kehittäminen sekä ympäristöasiat.
Kunnalliset sosiaalitoimen keskukset (Centres communaux d'action sociales) muun muassa ylläpitävät päiväkoteja ja vanhainkoteja sekä järjestävät sosiaalipalveluja kuten ruoka-apua tai vaikka mikrolainoja.
Kunnallinen poliisi valvoo liikennettä, kun vanhemmat tai isovanhemmat saattavat pikkulapset kouluun. Sain kerran moitteet, kun ylitin tien suojatien ulkopuolelta koulun lähellä.
Kunta huolehtii puitteista
Ranskassa valtio vastaa opetuksesta. Kuntien vastuulla ovat esiasteen ja ala-asteen rakennukset, koulun kanttiini ja tukipalvelut sekä koulukuljetukset. Kunta tukee kouluruokailua, josta huoltajat maksavat puolet.
Departementit hoitavat yläasteen ja aluehallinto toisen asteen koulutuksen vastaavia tehtäviä. Ranskan koulutusjärjestelmän tasoja ovat esiaste (école maternelle 3-6-vuotiaille) ja ala-aste (école élémentaire 6–11-vuotiaille), yläaste (collège 11–15-vuotiaille) ja toinen aste tai lukiot (lycée 15-18-vuotiaille).
Kunta vaalii kulttuuria
Kunta tukee kulttuuria monin tavoin ja vaalii yhteisöllisyyttä. Se ylläpitää kirjastoja ja museoita. Ranskalaiset ovat lukijakansaa. Kun koronasulun aikana kauppoja suljettiin, ranskalaiset vaativat, että kirjakaupat pysyvät auki.
Pienen paikkakunnan kulttuurielämä on vilkasta. On konsertteja, korkeatasoisia esitelmiä taiteesta, avaruuden tutkimisesta, kaivostoiminnan historiasta, vuoden mittaan monia yhteistapahtumia.
Paikkakunnalla on yli 50 yhdistystä, joita kunta tukee.
Kulttuuriperinnön vaalimisella on erityinen sija kunnan toiminnassa.
Yhteistyötä tehtävien hoidossa
Monista tehtävistä kuten vesihuollosta, jätehuollosta, matkailun kehittämisestä sekä julkisesta liikenteestä huolehtivat kuntien yhteistyöorganisaatiot. Pienten maaseutukuntien yhteistyö käy communauté des communes, kuntayhtymän puitteissa.
Kaupunkialueilla yli 15 000 asukkaan kunnissa vastaava on communautés d'agglomération ja suurten kaupunkien alueilla metropolihallinto.
Paljon pieniä kuntia
Ranskan hieman alle 35 000 kunnasta valtaosa on pieniä. 75 prosenttia on alle 1000 asukkaan paikallishallinnon yhteisöjä. Ranskassa on eniten kuntia EU-maissa. Niiden osuus EU-maiden kunnista on 40 prosenttia.
Kuntien yhdistyminen tai niin sanottujen uusien kuntien luominen on ollut hidasta. Kuntien tulot muodostuvat kiinteistöverosta ja palvelumaksuista, departementtien ja alueiden rahoituksesta, valtionosuuksista, investointilainoista.
Alueiden vaalit
Demokraattisia välihallinnon organisaatioita ovat departementit (département) ja alueet (région). Departementtien ja alueiden demokraattinen johto valitaan kahden vuoden kuluttua. Departementeilla on yhtä pitkät juuret kuin kunnilla. Alueet ovat tuoreempia. Ranskassa on 101 departementtia (96 manner-Ranskassa ja 5 merentakaista) sekä 18 aluetta (13 manner-Ranskassa ja 5 merentakaista).
Näyttää siltä, että eri hallinnon tasojen tehtävät ovat ainakin osittain päällekkäisiä. Lisäksi on valtion paikallisista ja alueellisista tehtävistä huolehtivat prefektuurit ja aliprefektuurit. Prefektuurit esimerkiksi antavat määräyksiä ympäristöasioista, myöntävät passit ja ajokortit. Kolme vuotta kestäneen kuivuuden aikana prefektit ohjasivat veden säännöstelyä, muun muassa kielsivät julkisten istutusten kastelemisen.
Voinko vaikuttaa?
EU:n kansalaisena sain äänestää kunnallisvaaleissa. Piti itse varmistaa, että olen rekisteröity äänestäjäksi. Mutta pystyinkö vaikuttamaan pienen, noin 3 500 asukkaan kuntani asioihin, maankäyttöön, katujen ja viheralueiden hoitoon, liikenteeseen?
Ja vaikutinko samalla valtakunnan politiikkaan?
Mielestäni kokonaisen listan äänestäminen, voimatta vaikuttaa henkilöihin tai heidän järjestykseensä, ei tunnu kovin demokraattiselta. Paikkojen laskentapa niin sanotulla bonusmenetelmällä jättää vähän tilaa muille voittaneen listan saadessa yli puolet paikoista ja päälle vielä oman suhteellisen osuuden mukaiset paikat.
Hävinneen listan valtuutetut jäävät pieneen oppositioon. Tulin siihen tulokseen, että paras tapa vaikuttaa kuntansa asioihin olisi päästä itse voittaneelle listalle.
Seuraavat kuntavaalit ovat kuuden vuoden päästä. Sillä välin voi toivoa, että asukkaiden osallistumismahdollisuuksia lisätään kuten vaalimainoksissa on luvattu.
Juttua muokattu 16.3. kello 23.07, lisätty kolme kuvaa ja kuvatekstit.
Lue myös:
