Uutiset
Evakot rakensivat uusissa kotikunnissaan hyvinvointia Suomeen
Evakkojen liputuspäivä näkyi erittäin hyvin kunnissa viime vuonna, sanoo Karjalan liiton toiminnanjohtaja Minna Anttonen.
Sisäministeriö suosittaa yleistä liputusta koko maassa maanantaina 20.4. evakkojen kunniaksi.
Valtion virastojen ja laitosten lisäksi myös moni kunta liputtaa evakkojen kunniaksi.
Evakkojen liputuspäivän vietto alkoi Karjalan liiton aloitteesta viime vuonna.
– Evakkojen liputuspäivä näkyi erittäin hyvin kunnissa viime vuonna. Sitä suositti Kuntaliitto ja molemmat kirkkokunnat. Liputuspäivä levisi tavattoman hyvin, Karjalan liiton toiminnanjohtaja Minna Anttonen arvioi Kuntalehdelle.
Evakkojen liputuspäivä oli Karjalan liiton pitkäaikainen tavoite, jonka toteutuminen auttaa ylläpitämään historiatietoa Suomen sodista ja sotien vuoksi kotinsa jättäneistä evakoista.
Samalla osoitetaan kunnioitusta työlle, jota myös evakot tekivät Suomen jälleenrakentamisessa.
– Evakot sijoitettiin Suomessa tiettyihin kuntiin ja he olivat rakentamassa kuntien tulevaisuutta.
Evakkojen liputuspäivällä huomioidaan kaikkia kotinsa eri syistä vasten tahtoaan jättämään joutuneita ihmisiä, lisää Anttonen.
Samalla liiton toiminnanjohtaja myöntää, että tässä ajassa on varmasti jotain sellaista, minkä takia uusi liputuspäivä on saanut nyt vahvaa vastakaikua.
Karjalan liitto onkin nostanut esiin, että liputuspäivällä nostetaan rauhan merkitystä epävakaassa maailmassa.
"Merkittäviä vaikuttajia"
Esimerkiksi Lempäälän kunta liputtaa ensimmäistä kertaa evakkojen muistamiseksi ensi viikon maanantaina.
Liput liehuvat kunnan omistamissa kiinteistöissä. Pirkanmaalla sijaitsevassa Lempäälän kunnassa on noin 25 000 asukasta.
– Ja lempääläisten toivotaan osallistuvan liputukseen, kunnan tiedotteessa kerrotaan.
Toisen maailmansodan aikana Suomi menetti laajoja alueita, joista pysyvästi evakuoitiin noin 440 000 ja väliaikaisesti lähes 200 000 ihmistä.
Evakuoituja oli kaikkiaan 11 prosenttia Suomen asukkaista.
Yksi luovutetuista kunnista oli Sakkola, josta evakuoitiin noin 6 000 ihmistä yhdeksään eri kuntaan Pirkanmaalla ja Satakunnassa.
Kunnan tiedotteen mukaan Lempäälään asutettiin pääosin sakkolaisia, mutta myös muista pitäjistä evakkoon lähteneitä.
Lempäälässä sijaitsee valtakunnallisen Sakkola-Säätiön ylläpitämä Sakkola-Museo, joka on Kuokkalan museoraitin naapurissa.
Museo esittelee vaihtuvilla teemanäyttelyillä Sakkolan alueen ihmisiä, harrastuksia, rakennuksia ja kulttuuriperintöä.
Lempäälän Saikassa Kuljuntien, Sarvikkaantien ja Evakkotien rajaamalla alueella sijaitsee lähivirkistysalueeksi tarkoitettu Evakkopuisto.
Evakkopuisto on Karjalan menetettyjen alueiden, erityisesti Sakkolan alueen muistopuisto.
Kuntalaiset ovat istuttaneet puiston länsiosaan omia nimikkopuitaan. Puisto sijaitsee tulevan kesän Asuntomessujen tapahtuma-alueen vieressä.
Lisäksi Lempäälän kunta tiedottaa, että uudella kotipaikkakunnallaan evakot ja heidän jälkeläisensä ovat olleet merkittäviä vaikuttajia yhteiskunnallisessa ja yritystoiminnassa, maataloudessa sekä yhdistys- ja kulttuuritoiminnassa.
Karjalan Liiton lisäksi Evakkojen liputuspäivän valmisteluissa olivat mukana seuraavat evakkoja edustavat tahot: Kuusamo-Seura ry, Kuusamo-Viena-seura ry, Paanajärvi-Tavajärvi-seura ry, Petsamo Seura ry, Porkkalan Parenteesi ry, Salla-seura ry ja Hankoniemen Rintamamuseo. Lähde: Karjalan liitto
Lue myös:
