Uutiset
Haapajärven kyläneuvosto on huippuunsa viritetty demokratiakone
Tämä malli kannattaa kopioida, kyläyhdistyksestä kannustetaan.
Teksti Outi Airola
Kuvat Tuomo Keski-Oja
Siiponkosken kylätalolla istuu kaksi kyläneuvoston aktiivia, Taina Ruhala ja Hannu Kokkoniemi. He edustavat kahta eri kylää kaikkiaan kymmenen kylän muodostamassa kyläneuvostossa.
– Onhan tämä niin mahtava demokratian kehitystarina, että tämä pitäisi asettaa pakolliseksi Suomessa! Tämä malli kannattaa kopioida, sanoo Kuusaa-Jokelan kyläyhdistyksen puheenjohtaja Taina Ruhala.
Mikä tekee juuri Haapajärven kylien kyläneuvostosta niin edistyksellisen?
Ainakin pari asiaa. Kyläneuvoston kokouksissa istuu sihteerinä kaupunginjohtaja tai muu kaupungin virkamies. Toisekseen siellä käytetään tavallista enemmän rahaa: tuulivoimayhtiön perustama yhteisörahasto poikii yhdessä leader-hankkeiden kanssa jopa parinsadan tuhannen euron hankkeita.
– Kylät kokoavat ideat, sitten haetaan hankerahaa ja kaupunki hallinnoi hanketta kylien puolesta. Yhteisörahaston avulla omarahoitusosuus onnistuu ja hankkeet ovat kasvaneet myös taloudellisesti merkittäviksi. Kylät hyötyvät ja kaupunki hyötyy, kuvailee Ruhala.
Tuulivoimayhtiöllä on muukin kuin kumileimasimen ja rahoittajan rooli.
– He ovat asettaneet tietyt kriteerit tapahtumille ja hankkeille. Niiden on oltava kaikille avoimia ja maksuttomia. Tuulivoimasta voidaan olla montaa mieltä, mutta tämä on heidän kompensaationsa niille, joilla ei tule esimerkiksi maanvuokria.
Vastuullista yritystoimintaa
Tuulimyllyt pyörivät Pohjanmaalla jo lähes joka kunnassa, mutta Haapajärven kyläneuvoston ja tuulivoimayhtiön yhteisörahastomalli on uutta Suomessa.
Tuulivoimayhtiö myöntää rahastoon vuosittain noin 30 000 euroa.
Summa toimii hyvänä vipuvartena päästä kiinni isompiin EU-rahoihin, kun omavastuuosuuden rahoitus onnistuu.
– Meillähän on aina ollut tuska löytää se omarahoitusosuus, kun kaikkea ei voi kuitata talkootyöllä. Nyt päästään kiinni isompiin hankerahoihin, kertoo Ruhala.
Yhteisörahasto on toiminut vasta pari vuotta, mutta sen turvin on jo rakennettu aurinkoenergiajärjestelmä Siiponkosken kylätalolle ja laaja retkeilyverkosto kylille.
– Osalla kylistä on erämaapolkuja, osalla kanjoneita, osalla jokimaisemaa ja osalla kymmenen karhua, kuten meillä!
Myös irlantilainen tuulivoimayhtiö hyötyy yhteisörahastosta. Haapajärvi-seura tekee yhtiölle raportin kyläneuvoston käyttämästä rahasta.
– Yhtiö hyödyntää hankkeet vastuullisraportissaan. Yhtiö hyötyy ja yhteisö hyötyy, kun vispilät pyörivät täällä, kuvailee Ruhala.
Päättäjät tyytyväisiä
On melko tavallista, että kuntapäättäjät hermostuvat kyläyhdistysten väkeen, joka tuntuu olevan aina sitä mieltä, että juuri oma kylä on kehittämisen arvoinen ja tärkein kaikista.
Haapajärvellä tämäkin asia on muuttunut kyläneuvoston perustamisen myötä. Kun kylien asiat käydään läpi jo kylien yhteisissä kokouksissa, kaupungintalolle tulee valmiimpia esityksiä.
– Kyläneuvoston toiminta on täällä ihan mahtavaa! Ja kun kaupunginhallituksen edustaja on mukana kokouksissa, meillä on suora yhteys kylille, kehuu jo 47. vuottaan valtuutettuna toimiva pitäjäneuvos Maritta Niska (sd.)
Kyläneuvoston tuoreinta teemaa varautumisesta ja turvallisuudesta Niska pitää erinomaisena.
– Kun itsekin toimin vanhusten hyvinvoinnin parissa, tämä tuo turvaa ja tarpeellista verkostoa ikäihmisten elämään.
Haapajärvi on rämpinyt talousvaikeuksissa kuten yksi jos toinenkin kunta viime vuosina. Nyt näkyy valoa tunnelin päässä ja kunnan kehittäminen on saanut uutta tuulta purjeisiin.
– Kyläneuvosto edistää osallisuutta ja osallistumista, se on myös loistava tiedonkulkuverkosto ja tapa nostaa esiin kuntalaisten tärkeinä pitämiä asioita.
Uusi kaupunginjohtaja haussa
Haapajärvelle haetaan paraikaa uutta kaupunginjohtajaa, kun Jonna Tamminen siirtyy perhesyistä johtuen etelään. Kaupungissa on jo vireillä kaikenlaisia hankkeita datakeskuksesta biotuoteterminaaliin.
– Meillä korostuu nyt vihreän siirtymän investointien hyödyntäminen ja tarve edistyä niissä maaliin. On mahdollisuus tehdä puupohjaisista raaka-aineista vaikka mitä nyt, kun kansainväliset investoijat ovat liikkeellä, innostuu kaupunginhallituksen puheenjohtaja Harri Finnilä (kesk.).
Synkkien talousvuosien jälkeen tunnelma kaupungissa on korkealla.
– Ensimmäistä kertaa pitkään aikaan näen Haapajärven talouden taivaalla valon pisaroita. Nyt on positiivinen pöhinä yrityskentässä!
Kun kuntademokratia toimii ja kylillä ollaan intomielellä kehittämässä hankkeita, jotka hyödyttävät koko kaupunkia, mikäpäs on päättäjänä ollessa.
– Kylillä on merkittävä rooli koko pitäjän elinvoiman kannalta. Aika merkittäviä investointejakin tehdään kylille kyläneuvoston ansiosta, kiittelee Finnilä.
”Pitkospuita tuodaan justiin…”
Pitkän linjan kyläaktiivi Hannu Kokkoniemi on kiirehtinyt kylätalolle, vaikka peltotyöt pitävät kiireisenä. Kyläneuvoston merkityksen kasvaminen osaksi kaupungin päätöksentekoa on suuri asia kyläaktiiville.
– Me olemme onnistuneet siinä, että kaupunki ottaa meidät nyt vakavasti. Ensimmäistä kertaa kylätoiminnan historiassa kylät ovat päässeet myös kaupungin strategiaan, kertoo Kokkoniemi.
Strategiaan kirjaaminen on muutakin kuin pelkkiä tyhjiä sanoja.
– Se tarkoittaa, että jos me esitämme jotakin kaupungin suuntaan ja se on strategiassa, asia etenee, kuvailee Kokkoniemi.
Se, että kaupunki hallinnoi kyläneuvoston hankkeita, on tärkeää. Kyläläiset etsivät ideat ja hankkeet, tekevät talkoot ja käyvät läpi esimerkiksi parin sadan maanomistajan kanssa neuvottelut retkeilyreittien laajennuksesta. Kaupunki puolestaan auttaa paperitöissä.
– Näin saadaan kylät eläviksi ja asukkaat tyytyväisiksi.
Paraikaa vireillä on retkeilyreitistön laajennus sekä varautumisen osalta kyläradiotoiminta ja kylätalojen varustaminen mahdollisiksi evakuointipaikoiksi. Sivukylille on syntynyt liikehdintää, joka on tuonut lapsiperheitä tyhjilleen jääneisiin taloihin. Sekin kertoo jotain sekä kylien elävyydestä että ihmisten tarpeista.
– Ehkä meissä kaikissa elää pieni erakko ja omassa rauhassa asumisen tarve. Olemme iloisia, että myös nuoret haluavat asettua kylille, sanoo Taina Ruhala.
Lue myös:
