Häkkänen haluaa puolustusmiljardeista keskustelua eduskunnassa - Kutsu lähtee puolueille

Puolustusministeri Antti Häkkänen (kok.) tuo maanpuolustuksen kehittämisraportin eduskunnan puitavaksi.

Kesäkuun alussa valmistunut puolueiden yhteinen raportti käsittelee muun muassa puolustusmäärärahojen tulevaa mitoitusta.

Häkkäsen mukaan raportti on tuotava eduskuntaan, koska työryhmän puolue-edustajat eivät ole informoineet puoluejohtojaan siitä, mikä on puolustukseen osoitettavan rahoituksen todellinen tarve.

Häkkänen paljasti aikeensa ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa käsitelleessä Päämajasymposiumissa perjantaina Mikkelissä.

–Kutsu lähtee eduskuntapuolueille. Asia tulee käsittelyyn syksyllä, sanoi Häkkänen perjantaina.

Raportti ja puolustukseen käytettävät määrärahat nousivat keskusteluun tapahtuman paneelikeskustelussa, jossa mukana oli puoluejohtajia ja eduskuntaryhmien johtoa.

Valtioneuvoston asettaman parlamentaarisen työryhmän tehtävä oli tehdä selkoa siitä, mitä puolustukseen ja sen rahoitukseen tarvitaan 2030-luvulle mentäessä.

Työryhmän esitys lähti siitä, että nykyinen puolustusmenojen taso jopa kaksinkertaistuisi, noin 15 miljardiin euroon saakka. Määrä ylittää Naton asettaman 3,5 prosentin BKT-tason.

 ”Raatorehellinen selvitys”, sanoo Häkkänen

 –Tarkoitus oli antaa raatorehellinen käsitys tilanteesta. Nyt kesällä kävi ilmi, että ryhmässä olleet puolueiden edustajat eivät ole informoineet puolueitaan. Ensi vaalikaudella ei ehkä vielä olla 3,5 prosentin tasossa, mutta uralla sitä kohti, sanoo Häkkänen.

Taustalla on Venäjän politiikka. Muut itäisen Euroopan maat ovat tehneet omat analyysinsä menotason nostamiseksi viiden prosentin tasolle.

–Toivon malttia puolueilta. Käsitellään asia, kun eduskunta aloittaa syksyllä. Tarkoitus on tehdä millintarkka analyysi puolustuksen tarpeista, sanoi Häkkänen.

Turvallisuuspoliittisen keskustelun aikana puolueiden edustajien kommentit vaihtelivat, mutta 15 miljardin pottia ei luvannut kukaan.

Keskustan puheenjohtaja Antti Kaikkonen, ex-puolustusministeri, sanoo olevan tietoinen rahoitustarpeesta, mutta ”odottaa jatkokeskustelua”.

–Noita rahoja ei löydy. Sellaisenaan esitys ei etene, mutta katsotaan, mitä siitä pitää huomioida.

 ”Isossa kuvassa ollaan samaa mieltä”

 Ulkoasiainvaliokunnan puheenjohtaja Johannes Koskinen (sd.) luonnehtii esitystä ”utopistiseksi luvuksi”.

–Tuo 15 miljardia on liikaa. Naton puolustuskyky on saatavissa halvemmallakin. Puolustusbudjettia auttaa Euroopan puolustusteollisuuden tehostuminen.

Puolueiden ulko- ja turvallisuuspoliittinen linja näyttää kuitenkin olevan yhtenäinen.

Häkkänen arvioi, että puolueiden Venäjä-käsityksessä vallitsee laaja konsensus. Maanpuolustushenki on kunnossa, samoin Nato-suhde.

–SDP:n ja vasemmistoliiton puolella on pientä erimielisyyttä, mikä näkyi puhuttaessa rajaturvallisuudesta, ydinasesopimuksesta sekä USA:n ja Israelin aseviennistä. Kyse on kuitenkin marginaalista. Sellaisia eroja kuin esimerkiksi Saksassa, jossa on Venäjä-mielisiä, meillä ei ole.

Kaikkonen on samaa mieltä.

– Sävyeroja voi olla, mutta isossa kuvassa ollaan samoilla linjoilla, tuumii Kaikkonen.

Ceutan kommentointi meni väärille urille

 Mikkelin tapahtumassa ex-pääministeri ja entinen eduskunnan puhemies, valtioneuvos Matti Vanhanen pohti Suomen Eurooppa-suhdetta ja EU-politiikkaa.

Vanhanen pitää selvänä, että Suomi tarvitsee Eurooppaa ja unionia oikeastaan joka käänteessä, sekä poliittisesti että taloudellisesti.

Puheessaan Vanhanen lohkoi, että nykyisiä päättäjiä ei pidä mennä neuvomaan, ”mutta menenpä kuitenkin”, ja jos ei muuta niin mielenkiinnon herättämiseksi.

Vanhanen sanoi vahtineensa Eurooppa-politiikkaa ja päättäjien kielenkäyttöä seitsemän pääministerivuotensa aikana ja on erityisen harmissaan tilanteesta, joka Suomessa syntyi Espanjan Ceutan maahanmuuttoselkkauksessa.

Vanhanen arvosteli sisäministeri Mari Rantasen (ps.) esilletuloa, joka ensi vaiheessaan tähtäsi Espanjan jättämiseen Schengen-alueen ulkopuolelle.

–Harmitti, että noin isossa asiassa ei kysytty pääministerin ja suuren valiokunnan kantaa. Jossakin muualla tilanne nähtiin politiikantekona, mutta ei Espanjassa. On herkkä tilanne, kun liittolainen arvostelee; tämä vaatii Suomelta vielä jälkipuintia Espanjan kanssa.

Tapahtuman keskustelussa muistutettiin siitä, mitä Suomessa ajateltaisiin, jos meillä syntyisi vastaava tilanne. Kritiikkiin yhtyi myös ex-komissaari, eurooppaneuvos Erkki Liikanen, joka siteerasi presidentti Mauno Koivistoa.

–Ministerin ei tarvitse antaa lausuntoja kaikkina vuorokaudenaikoina.

Itäraja EU-tukien ykköskriteeriksi

 Vanhasen mukaan EU kaikkinensa on Suomelle tärkeä kotirintama turvallisuusuhkia, terveyskriisejä, globaalitalouden kilpailua ja ilmastonmuutosta vastaan.

–Ehdoton intressimme on vahvistaa EU:n sisäistä solidaarisuutta. Tämä on vaikea tehtävä, jossa ei saisi tulla taka-askelia. EU:n puutteista huolimatta yhteyttä on vahvistettava sekä ulkorajojen vahtimisessa että aluepolitiikassa, eikä hakea vihollisia EU:n sisältä.

Vanhanen haluaa EU:lta tukea Itä-Suomen kaltaisen itäraja-alueen aluepoliittiseen rahoitukseen, koska Ukrainan sodan vuoksi juuri Itä-Suomi on kärsinyt taloudellisesti eniten.

–EU-maiden yhteisen aluepolitiikan linjaa on käännettävä.  EU:n aluetukien saamiseksi Venäjän raja on otettava keskeiseksi kriteeriksi kaakkoisesta Suomesta Utsjoen rajoille saakka.