Hallitus täydentää esitystä hyvinvointialueiden alijäämien joustoista: "Tiukka taloudenpito on välttämätöntä"

Tammikuun lopussa uutisoitujen, hyvinvointialueiden vuotta 2025 koskevien hyvien tilinpäätösarvioiden kääntöpuoli on se, että nykyisen lain mukaan 2025 kasvanut ylijäämä pienentää 2027 rahoituksessa maksettavaa jälkikäteistarkistusta. Hyvinvointialueiden yhteenlaskettu tulos oli yli 400 miljoonaa odotettua parempi. 

Helmikuussa 2026 päivitetyissä rahoituksen painelaskelmissa ennakoidaan tästä syystä vuodelle 2027 alkuperäiseen hallituksen esitykseen nähden huomattavasti pienempää valtion rahoituksen tasoa. Tämä tiukentaa osalla hyvinvointialueista sopeutustarvetta entisestään, mikä haastaa alkuperäisessä hallituksen esityksessä asetettua vuoden 2028 takarajaa kattaa kertyneet alijäämät.

- Alueilla on tehty hyvää työtä viime vuodet. Vaikka alueiden talous koko maan tasolla vuonna 2025 on tilinpäätösarvioiden mukaan merkittävästi ylijäämäinen, ovat alueet talouden osalta eriytyneet, toteaa kunta- ja alueministeri Anna-Kaisa Ikonen. 

Ikosen mukaan rahoitusmallin epäsymmetrisyys ja voimistuva eriytymiskehitys edellyttää hallitukselta aktiivisia toimia ja reagointia, jotta perusoikeuksien mukaiset palvelut voidaan turvata koko Suomessa. 

- Siksi hallitus on päättänyt tuovansa eduskuntaan täydentävän esityksen kattamisvelvoitteen määräaikojen joustoista. Sääntelyä täydennettäisiin siten, että valtiovarainministeriö voisi tietyin edellytyksin myöntää mahdollisuuden kattaa kertyneet alijäämät myös vuoden 2029 loppuun mennessä niille hyvinvointialueille, joille se on välttämätöntä lainsäädännön noudattamiseksi.

Uhkana arviointimenettely

Jos hyvinvointialue ei ole kattanut taloutensa alijäämää lain mukaisessa aikataulussa, alue voi joutua arviointimenettelyyn. 

Enimmäismääräajan jatkaminen vuoteen 2029 kohdistuisi rajattuun määrään alueita, jotka eivät suurella todennäköisyydellä pystyisi kattamaan alijäämiään vuoteen 2026, 2027 tai 2028 mennessä.

Ikosen mukaan hallitus haluaa luoda kaikille hyvinvointialueille säädösperustaisesti selkeän näkymän, kun alueet arvioivat keinoja taloutensa ja toimintansa tasapainottamiseen. Täydentävän esityksen myötä jokainen hyvinvointialue olisi nykyistä asianmukaisemmin lainsäädäntökokonaisuuden piirissä siten, että suurimmalle osalle alueista alijäämän kattaminen laissa säädettävässä määräajassa olisi mahdollista. Muiden erityisen vaikeassa tilanteessa olevien alueiden asukkaiden perusoikeuksien toteuttamisen edellytykset turvattaisiin puolestaan viime kädessä lainsäädännön mukaisten erillismenettelyjen, kuten arviointimenettelyn, kautta.

Aluekohtaista harkintaa

Valtiovarainministeriö päättäisi määräajan jatkamisesta hyvinvointialueen hakemuksesta. Hyvinvointialue ei saa automaattisesti kattamismääräajan pidennystä sitä hakiessaan, vaan arvion uudesta määräajasta tekee valtiovarainministeriö. 

Kyse on aina hyvinvointialuekohtaisesta alueen talouden tilanteen ja näkymien kokonaistarkastelusta, valtiovarainministeriön tiedotteessa muistutetaan.

Hallituksen esityksen mukaisen kohdentumisen onnistuessa enimmäismääräajan jatkaminen vuoteen 2029 ei lisäisi valtion hyvinvointialueiden rahoitusta.

- Tulevina vuosina on välttämätöntä jatkaa tiukkaa taloudenpitoa kaikilla hyvinvointialueilla, jotta hyvinvointiyhteiskunnan palvelut voidaan turvata väestön ikääntymisestä ja palvelutarpeen kasvusta huolimatta. Täydentävällä lakiesityksellä parannetaan oikeusvarmuutta, minkä myötä alueilla on nykyistä selkeämpi näkymä keskittyä viime vuosien myönteisen kehityksen ja alueellisen muutostyön jatkamiseen, Ikonen sanoo. 

Niiden alueiden, jotka eivät kykene kattamaan kertyneitä alijäämiään edes pidennetyssä määräajassa, sosiaali- ja terveysministeriön ja valtiovarainministeriön harkittavaksi jää hyvinvointialueen arviointimenettelyn käynnistäminen. Arviointimenettelyssä talouden tasapainottaminen tapahtuu lähtökohtaisesti vielä pidemmän ajanjakson puitteissa, kuin nyt esitetty sääntely mahdollistaa.