Uutiset
Hankintalain uudistuksen kiistanalaisin kohta toteutumassa hallitusohjelman mukaisesti
Hallitus esittää eduskunnalle, että kuntien mahdollisuuksia ostaa palveluita omistamiltaan yhtiöiltä rajataan.
Hallitus esittää eduskunnalle, että hankintayksikön on jatkossa omistettava vähintään kymmenen prosenttia yhtiömuotoisesta sidosyksiköstä.
– Luodaan selkeät pelisäännöt, millä tavalla nämä yhtiöt voivat markkinassa toimia, Matias Marttinen (kok.) kertoi mediatiedotustilaisuudessa torstaina.
– Se minkä takia vastuuministerinä minun velvollisuuteni on ollut viedä eteenpäin näin lainmuutoksia johtuu siitä, että tällä hetkellä kaikissa kunnissa ja kaupungeissa ei ole noudatettu hankintalain sääntöä.
Julkisesti omistettujen yhtiöiden osalta monet kunnat ja kaupungit ovat saattaneet hankkia hyvin pieniä omistusosuuksia yhtiöistä ja tämän myötä ne ovat pyrkineet kiertämään hankintalain sääntöä, arvioi ministeri.
– Tämän vuoksi jatkossa tullaan säätämään hankintayksikön osalta kymmenen prosentin vähimmäisomistusvaatimuksesta.
– Tämä tulee asettamaan selkeät pelisäännöt sille, miten julkiset yhtiöt voivat markkinassa toimia.
Kuntakentällä on hämmästelty, miksi omistusraja hakattiin kiveen ilman uudistusta koskevia vaikuttavuusarviointeja.
Marttinen kertoi, että kuntia koskettava ja sidosyksikön omistamista rajaava kymmenen prosenttia tulee hallitusohjelmasta, kun aiheesta kysyttiin tarkemmin.
Sidosyksiköt eli Inhouse-yhtiöt ovat kuntien, kuntayhtymien tai hyvinvointialueiden omistamia ja hallinnoimia yhtiötä, jotka tuottavat palveluita ensisijaisesti omistajilleen.
– Inhouse-yhtiöt ovat vuosien mittaan kasvattaneet ja kasvattaneet osuuttaan markkinasta ja osin myös tulleet markkinahäiriköksi, Marttinen arvioi.
Suomen noin 2 700 inhouse-yhtiötä tarjoavat kuntalaisille esimerkiksi ruokapalveluita, it-palveluita, teknisiä ratkaisuja, kiinteistöhuoltoa tai muita tukitoimintoja.
Kuntien itsehallinto
Sitten lopuksi Marttinen halusi tiedotustilaisuudessa antaa muutaman sanan kuntien itsehallinnosta.
– Pari viikkoa sitten päädyimme oikeuskanslerin kanssa siihen ratkaisuun, että otamme pienen aikalisän, jonka aikana teimme täsmennyksiä hallituksen esitykseen. Ja ne on nyt tehty. Ja ne on tehty nyt vastaavasti eduskunnan käsittelyyn.
Uudistuksen ei arvioida uhkaavan kuntien itsehallintoa, Marttinen sanoi.
– En ota siihen kantaa, miten eduskunta tulee tätä käsittelemään. Toteamme sen, että eduskunta tulee päättämään, mihin valiokuntiin esitykset lähetetään ja totta kai perustuslakivaliokunnan on mahdollista ottaa asia käsittelyyn, jos se niin vastaavasti näkee.
Marttinen myönsi, että uudistus tuo kustannuksia kunnille. Hänen mukaansa on kuitenkin katsottava asioita ja uudistusta myös keskipitkällä aikavälillä.
Tämäkin on iso haaste
Kuntaliiton johtava juristi Eeva-Riitta Högnäs kertoi jo aiemmin Kuntalehdelle pitävänsä tärkeänä, että esitys menisi perustuslakivaliokuntaan.
– Koska tässä on kuntien itsehallintoon sekä omaisuudensuojaan liittyviä kysymyksiä, joita olisi tarkasteltava huolellisesti.
– Omaisuudensuojaan liittyviä asioita ei voida sivuuttaa, näkee Högnäs.
Höngäs arvioi, että hallitus on lakiesityksellään puuttumassa siihen, mitä sidosyksikköyhtiöt ja näiden sopimuskumppaneiksi kilpailutetut markkinatoimijat ovat sopimusoikeuden turvin sopineet, Högnäs lisäsi Kuntalehden haastattelussa.
Lakiesitys sorvaisi uuteen uskoon sopimuksia alkaen niiden kattavuudesta, laajuudesta ja pituudesta.
– Kysymys on sadoista, jopa tuhansista sopimuksista.
Torstaina, tiedostustilaisuuden jälkeen, Högnäs näki edelleen erittäin tärkeänä, että esitykseen saadaan perustuslakivaliokunnan kanta.
– Hallituksen hankintalakiesityksessä sidosyksikkömuutos on todettu yhtäältä ongelmattomaksi perustuslain kannalta, ja samalla perustuslakivaliokunnan lausuntoa pidetään suotavana. Tämän ristiriidan vuoksi on merkittävää, että perustuslakivaliokunnan kanta asiaan saadaan.
Hallitus odottaa nopeaa käsittelyä
Työ- ja elinkeinoministeriön tiedotteen mukaan hallitus esittää, että avoimella menettelyllä toteutettu, niin sanotun EU-kynnysarvon ylittävä tarjouskilpailu olisi lähtökohtaisesti uusittava, jos kilpailutuksessa on vain yksi tarjoaja.
Jos hankinta olisi valmisteltu markkinakartoitusta hyödyntäen, kilpailutusta ei tarvitsisi uusia.
Markkinakartoituksen tekeminen olisi jatkossakin vapaaehtoista, mutta sen tekemiseen kannustettaisiin nykyistä laajemmin, tiedotteessa kerrotaan.
Jatkossa suuremmat julkiset hankinnat tulisi jakaa osiin, jotta pienemmillä yrityksillä olisi enemmän mahdollisuuksia osallistua kilpailuihin.
Hallitus tähtää siihen, että esitys tulisi voimaan mahdollisimman pian.
Lue myös:
