Hankintalain uudistus testaa kuntien osaamisen määrän – pelkkä tuntihinta ei riitä

Kuluvan vuoden kesäkuussa eduskunnan hyväksymä hankintalain uudistus tarjoaa sekä ostajille että palveluntarjoajille hyviä mahdollisuuksia, painottaa Netumin toimitusjohtaja Repe Harmanen.

Mutta itsestään selvää ei ole, että esimerkiksi sidosyksiköitä koskeva vähimmäisomistajuusvaatimus tuottaisi kasvavan kilpailun kautta kaivattuja kustannus- ja laatuhyötyjä kunnille, Harmanen myöntää.

Kysymys on paljon siitä, miten kuntiin saadaan riittävää hankintaosaamista ja samalla on myös pohdittava, mitkä ovat lähtökohtia hankintoja tehtäessä.

– Tuleeko oikeaa säästöä siitä, jos kunta lähtee ostamaan pelkän hinnan perusteella halvinta toimittajaa?

Tuntihinta mittaa kuitenkin vain yhtä osaa hankinnasta. It- ja teknologia-asioihin syventynyt Harmanen huomauttaa, että esimerkiksi edellä mainituilla aloilla halpa ratkaisu voi olla kallis, jos järjestelmän käyttö on hankalaa ja siinä on paljon korjattavaa.

– Pitää huomioida järjestelmän ylläpito ja liityntäpinnat siihen. On myös mietittävä, miten siitä järjestelmästä päästään eroon, jos niin halutaan tehdä.

Elinkaarikustannusta voi kysyä

Tuntihintoja on yksinkertaista verrata, mutta julkinen sektori on jäänyt siihen kilpailutuksissa kiinni enemmän kuin muut.

– Kesäkuussa voimaan tullut hankintalain uudistus tarjoaa hyvän mahdollisuuden tämän muuttamiseen. Uudistuksen myötä tarjouspyynnöissä voi kysyä muutakin kuin tuntihintaa, kuten ratkaisun elinkaarikustannuksia, tietoturvallisuutta ja joustavuutta järjestelmän vaihtamisen ollessa ajankohtaista.

Digitaalisista palveluista puhuttaessa hankintaosaamisen merkitys on aivan keskeistä. Nyt kun monen kunnan kohdalla sidosyksikön sijaan joudutaan itse hoitamaan kilpailutus, niin siinä voi tulla eteen isojakin haasteita.

– En ole huolissani osaamisen tasosta kunnissa, vaan osaamisen määrästä.

Koulutusta on tarjolla

Varsinkin pienissä kunnissa on pohdittava, miten hankintalain uudistuksen jälkeen hoidetaan asiat. Erilaisia yhteistyökuvioita voi olla järkevää harkita, ja yrityspuoleltakin on saatavissa sellaista hankintaosaamista, mikä voisi paikoin auttaa kuntia, Harmanen miettii.

– Tarvittaessa kuntaan voidaan vuokrata hankintakonsultti.

Jos ennen kunta on ollut 10–15 kunnan mukana tekemässä yhteishankintaa ja tällainen yhteistyö on loppunut sidosyksiköstä poistumisen jälkeen, niin edelleen voi katsoa, miten erilaista yhdistettyä kysyntää voisi hyödyntää.

Ja Harmanen näkee, että yrityspuolelta on saatavissa juuri sitä asiantuntijuutta ja koulutustakin, mikä voi auttaa kuntia hyödyntämään mahdollisuuksia uudessa tilanteessa.

"Voittava kaava"

Kunnat eivät ole Harmasen mukaan epätoivoisessa tilanteessa, vaikka paljon olisikin muutoksia tehtävänä.

– On paljon pohdittavia asioita, ja näen, että asioita ratkotaan koko ajan.

Paikallinen osaaminen voi myös nousta arvoon arvaamattomaan uudistusten vauhdittamana.

– Jos yhdistää pienen kunnan ketteryyden siihen, että tunnetaan hyvin se toiminta-alue, niin se voi olla voittava kaava.

Hankintalain uudistuksen yhteydessä on ollut huolta siitä, että onko riittävästi palveluntarjoajia syrjäisemmillä seuduilla, kun palveluita ei hankita isommalla otannalla sidosyksikön kautta, vaan pieni kunta hoitaa itse kilpailutuksen.

– Yrittäjähenkisenä uskon, että pystytään houkuttelemaan palveluntarjoajia.

– Yrittäjäpersoona on sellainen, että jos on jokin tyhjiö ja tarve, niin aina löytyy se joku yrittäjä, joka haluaa vaikka tehdä sen kivijalkakaupan.

Asiat hoituvat ajallaan

Repe Harmanen johtaa pörssiyhtiötä, joka tarjoaa digitaalisia asiantuntijapalveluita ja kyberturvaratkaisuja.

Yhtiöllä on yli 25 vuoden kokemus vaativista, ihmislähtöisistä IT-hankkeista sekä julkiselle puolelle että yksityiselle sektorille.

Netumin asiakkaisiin kuuluvat muun muassa Tampereen ja Turun kaupungit ja useita hyvinvointialueita.

Tekoäly on mullistaa parhaillaan digitaalista maailmaa ja kunnilla on siinä omat kehityksen paikkansa.

– Uskon tekoälyn mahdollisuuksiin, Harmanen painottaa.

Haasteena on se, miten tekoäly saadaan osaksi toimintaa ja erilaisia kokeiluja tehdäänkin jo kunnissa sen suhteen. Tekoäly voi olla hyvä tuki myös hankinta-asioissa, arvioi Harmanen.

Mutta tekoälyä hyödyntävien palveluntarjoajien hinnoittelua vertailtaessa kunnilla on taas iso havahtumisen paikka sen suhteen, että tuntihinnoittelun tarkastelu voi olla aika kapea katsaus tulevaan.

– Laatua ja aikajännettä korostavat kilpailutukset parantavat sekä ostajien että palveluiden käyttäjien kokemusta ja luovat alalle tilaa kehittää entistä parempia palveluja.

Mutta miten näette hankintalain uudistusta koskevat siirtymäajat kuntien kannalta, ehditäänkö kunnissa hoitaa kaikki muutosasiat ajoissa kuntoon, Repe Harmanen?

– Minulla on vahva luotto suomalaiseen toimintatapaan ja kuntien johtamisen ammattitaitoon. Kun asia on oltava tehtynä tiettynä päivänä, niin se on silloin tehtynä.

Lue myös:

Ruotsin kielen suosio kasvaa Helsingin kouluissa