Uutiset
Helsingin suosituimmat viheralueet sijaitsevat kantakaupungissa
Helsingin viheralueiden käyttöä selvitettiin digitaalisten massadatojen avulla ja saatiin selville, missä suosituimmat viheralueet sijaitsevat.
Kaupunkien viheralueilla virkistäytyminen on tutkitusti elintärkeää kaupunkilaisten hyvinvoinnin kannalta, Helsingin yliopisto tiedottaa.
Viheralueiden suunnittelun ja ylläpidon tueksi tarvitaan tietoa, siitä miten ja kuinka paljon viheralueita käytetään. Tällaista tietoa on tähän mennessä tuotettu lähinnä laskureilla ja kyselyillä, mutta nyt Helsingin yliopiston tutkijat yhteistyössä Helsingin kaupunkiympäristön kanssa selvittivät viheralueiden käyttöä digitaalisten massa-aineistojen avulla.
Esiin nousevat erot kaupungin eri alueiden viheralueiden käytössä: suosituimpia ovat kantakaupungin viheralueet sekä esimerkiksi Keskuspuisto ja virkistyssaaret.
Helsinki on vehreä kaupunki: yli kolmasosa sen pinta-alasta on erilaisten viheralueiden, kuten puistojen, metsien ja katuvihreän peitossa. Viheralueet ovat tärkeitä kaupunkilaisten hyvinvoinnille ja tarjoavat paikkoja ulkoiluun, rauhoittumiseen ja vapaa-aikaan.
– Viheralueiden hallinnointi edellyttää tietoa niiden käytöstä, mutta perinteinen kävijäseuranta on Helsingin laajojen ja monimuotoisten viheralueiden vuoksi haastavaa, Helsingin kaupungin kehityspäällikkö Maria Jaakkola sanoo.
Uusien tiedonkeruutapojen löytämiseksi kaupunki on tehnyt yhteistyötä Helsingin yliopiston maantieteilijöiden kanssa. Yhteisessä tutkimushankkeessa selvitettiin, millaista tietoa viheralueiden käytöstä voidaan saada massadatojen avulla.
Massadatat syntyvät digitaalisia laitteita ja alustoja, kuten sosiaalista mediaa ja liikuntasovelluksia käytettäessä.
Eri aineistoista eri tarinoita
– Yleisesti kaikilla aineistoilla vertailtuna kaikkein suosituimpina korostuivat Keskuspuisto, Töölönlahden ympäristö, kantakaupungin alueen puistot, merenrannat sekä helposti saavutettavat virkistyssaaret. Massadatahavaintojen määrässä on merkittävää vuodenaikaista vaihtelua. Yleensä käyttö on aktiivisinta kesäkaudella, mutta esimerkiksi Paloheinässä ja Uutelassa havaintoja jaetaan ympäri vuoden, sanoo väitöskirjatutkija Tatu Leppämäki Helsingin yliopiston Digital Geography Labista.
Digitaalisia alustoja käytetään kuitenkin eri tarkoituksiin, joten eri aineistoilla nousee esiin hieman erilaisia viheralueita. Liikuntasovellus Stravan data esimerkiksi kertoo erityisesti liikuntakäytöstä, ja suosittuja tällä aineistolla ovat erityisesti merenrannoilla sijaitsevat viheralueet ja Keskuspuisto.
Sosiaalisen median julkaisuja sijoittuu erityisen paljon kantakaupungin puistoihin ja kuvauksellisiin turistien suosimiin kohteisiin. Sijainnin lisäksi tutkittiin somejulkaisuiden sisältöjä, joissa korostuivat viheralueiden ominaispiirteet.
Seurasaaressa esiin nousevat esimerkiksi huomiota hakevat kesyt oravat, kun taas Kaivopuistossa suuri osa julkaisuista liittyy vappuun. Helsingin ominaispiirre merellisyys ja sen merkitys nousi esiin niin merta monipuolisesti kuvaavien aihetunnisteiden määrässä kuin siinä, että suuri osa suosituista lenkkireiteistä seuraili merenrantoja.
Massadatoista voidaan saada hyödyllisiä näkökulmia, kun lähdetään liikkeelle tietotarpeista, muistetaan rajoitteet ja hyödynnetään eri tietolähteitä yhdessä
Massadatat tarjoavat mahdollisuuksia monimuotoisten viheralueiden ymmärtämiseen datalähtöisesti ja uudenlaisista näkökulmista. Johdonmukainen käyttötiedon tuotanto vaatii kuitenkin ymmärrystä datojen rajoitteista ja vinoumista sekä kykyä tulkita tuloksia.
– Kyselyitä, laskureita ja laskennallisia malleja tarvitaan jatkossakin. Paras kokonaiskuva viheralueiden käytöstä syntyy eri tietolähteitä ja asiantuntijatietoa yhdistämällä, Helsingin yliopiston professori Tuuli Toivonen sanoo.
– Anonyymien matkapuhelinaineistojen saatavuus parantaisi tilannekuvaa entisestään.
Iloa havainnoista
Kaupungin kehityspäällikkö Maria Jaakkolan mukaan viheralueiden käytön selvittäminen on ajankohtaista ja uudet menetelmät tärkeitä, kun alueisiin kohdistuu kiinnostusta monesta suunnasta.
– Helsingin kaupunki on kiinnostunut uusien menetelmien käytöstä, ja massadatat tarjoavat kiinnostavia mahdollisuuksia.
– Niiden avulla voidaan myös validoida kaupungin omana työnä tehtyjä tarkasteluita, kuten teoreettisen käyttöpaineen selvittämistä. Toisaalta on kiinnostavaa vertailla kävijälaskurien pistemäistä dataa tutkimuksen tuottamaan laaja-alaisempaan tietoon, kuten raportissa on tehtykin. Iloksemme havainnot ovat varsin samansuuntaisia, Jaakkola jatkaa tiedotteen mukaan.
Tutkimuksen yhteistyökumppanina toimi Helsingin kaupunkiympäristön toimiala.
Linkit:
Raportti, Viheralueiden käyttö Helsingissä
Lue myös:
