Uutiset
Houkuttelevan asuinympäristön rakentaminen on kuntapäättäjän käsissä
Arkkitehti Erika Wörman sanoo, että puutarhoja ja värikkyyttä korostaville kaupunginosille on kysyntää.
Vantaan Kartanonkoski on valtavirrasta poikkeava asuinalue, jossa sekä talot että puutarhat tuovat väriä arkeen.
Kartanonkosken äitinä tunnettu arkkitehti Erika Wörman painottaa, että värillä on väliä.
– Mitä tapahtuu, jos kaikki on eri sävyn harmaata? Me tylsistymme, Wörman sanoo.
Sillä on merkitystä tietysti, miltä rakennukset näyttävät, mutta erityisesti ruotsalaisarkkitehti painottaa kokonaisuutta.
Wörman kiinnittää huomiota talojen lisäksi myös muuhun rakennettuun ympäristöön ja luontoon, miten se on osana kokonaisuutta.
Katujen on oltava viihtyisiä, hän linjaa.
– Kadut ovat arvokkaita. Me kaikki tavallaan omistamme ne, asuinpaikastamme riippumatta.
Wörman sanoo, että muun muassa puutarhoja ja värikkyyttä korostaville kaupunginosille on kysyntää.
Aikaa kestävä
Vuosina 2000–2010 rakennettu Kartanonkoski on edelleen hyvin suosittu asuinalue, vahvistaa Vantaan kaupunkisuunnittelujohtaja Sampo Perttula.
– Vantaalle on tärkeää, että meillä on vetovoimaisia asuinalueita.
– Kaupunki tarvitsee asuinalueita, jotka sitouttavat sen nykyisiä asukkaita pysymään Vantaalla myös elämäntilanteiden muuttuessa. Näkisin, että Kartanonkosken alue on kestänyt aikaa erittäin hyvin. Alue on pysynyt pitkään suosittuna ja sille on muodostunut vahva identiteetti.
Kartanonkosken houkuttelevuudesta kertoo se, että asukkaat muuttavat mieluummin Kartanonkosken sisällä kuin sieltä pois.
– Asukkaita miellyttää alueen niin sanotun traditionaalisen arkkitehtuurin muodot ja värimaailma sekä lisäksi alueen ihmisläheinen väljä mittakaava.
Alueen vehreys on entisestään lisääntynyt vuosien varrella, mikä vahvistaa puutarhakaupunkimaista ilmettä, Perttula näkee.
Tarvitaan rohkeutta
Wörman puhuu intohimoisesti puutarhakaupunkien puolesta.
Ruotsissa on hänen mukaansa edistetty monin tavoin puutarhakaupunkien rakentamista, muun muassa lainsäädäntöä kehittämällä.
Suomi on tässä suhteessa monta askelta länsinaapuriaan jäljessä. Kyse ei ole rahasta, hän huomauttaa.
– Puutarhakaupungit ovat taloudellisia ja ekologisia.
Puutarhakaupunkien rakentaminen on hänen mukaansa yhtä kallista kuin laatikkokaupunkien.
– Pitää olla rohkeutta ja täytyy olla faktoja, ei pelkoja.
Arkkitehti korostaa, että Vantaalla oltiin Kartanonkosken suhteen aikoinaan rohkeita.
– Näytettiin, mitä haluttiin ja sanottiin rakennusliikkeille, että rakentakaa näin tai älkää rakentako, jos ette voi.
– Pitää olla positiivisella tavalla erilainen.
Myös arkkitehtien on tehtävä osuutensa muutoksen mahdollistamiseksi.
Arkkitehtien on opittava kuuntelemaan ihmisiä ja käymään vuoropuhelua heidän kanssaan, Wörman linjaa.
”Tunnet, mitä näet”
Kartanonkoski sai alkunsa, kun Erika Wörmanin arkkitehtitoimisto Djurgårdstadens Arkitekter voitti asemakaavasta järjestetyn kutsukilpailun 1998.
Wörman ihmettelee, minkä takia Suomessa ei ole tehty enää vastaavaa.
Ihmiset kuitenkin haluavat hänen mukaansa kotoista ja perinteiden pohjalta kasvavaa arkkitehtuurin.
Turvallisuutta luodaan talo kerrallaan.
– Ihmiset haluavat asua kodeissa, joissa he kokevat olonsa turvallisiksi. Kauniissa ympäristössä tuntee olonsa hyväksi, turvalliseksi.
Kysymys on hänen mukaansa pohjimmiltaan siitä, että rakennetaan asioita sen ehdolla, minkälaisia tuntemuksia näkemämme meissä herättää.
– Tunnet, mitä näet, Wörman painottaa.
Silläkin on ruotsalaisarkkitehdin mukaan väliä, minkälainen ikkunanäkymä kodista on kadun suuntaan. Muun muassa ikkunoita ja valaistusta oikein sijoittamalla luodaan turvallisuutta.
Eri tavoin voidaan selkeyttää, mihin tarkoituksiin eri alueet on rakennettu.
Ihmisten on nähtävä ensisilmäyksellä, mikä on yksityistä ja mikä julkista aluetta, hän jatkaa.
– Jos naapurit näkevät, että yksityisellä alueella on jotain poikkeavaa, he kiinnittävät siihen huomiota.
Wörmanin mielestä moderniin arkkitehtuuriin pysähtyneessä Suomessa ei ole rakennettu pitkään aikaan erityisen vetovoimaisia asuinalueita.
Hän toivoo, että kuntapäättäjät heräävät nykyisestä valtalinjasta poikkeavan ja persoonallisen rakentamisen mahdollisuuksiin.
Avaimet kaavoituksessa
Wörmanin viesti kauniimman rakentamisen puolesta on huomioimisen arvoinen. Tätä alleviivaa sosiologi ja INTBAU Finland ry:n hallituksen puheenjohtaja Marjo Uotila.
Myös Uotila toivoo kuntapäättäjien ymmärtävän oman roolinsa kauniiden asuinympäristöjen mahdollistajina.
– Kaupungin rooli on tosi iso. Kaavoituksella voidaan tehdä paljon asioita kauniimman rakentamisen eteen.
Kaikissa rakentamishankkeissa kannattaisi Uotilan mukaan sallia perinteinen arkkitehtuurikieli vaihtoehtona.
– Meillä hoetaan, että rakennusten on heijastettava omaa aikaansa. Ei ole mikään luonnonlaki, että juuri meidän aikamme rakentamisen pitäisi olla vuosikymmenestä toiseen tylyä, jopa ihmisvihamielistä.
– Lisäksi voidaan kysyä, kuinka kauan tylyn laatikkorakentamisen on pakko olla ainoa sallittu oman aikamme heijastuma?
Olisi jo aika rakentaa jotain parempaa Uotila vihjaa. Wörmanin tavoin Uotila korostaa sitä, että kauniiksi koettu uudisrakentaminen ei ole kalliimpaa verrattuna uudisrakentamiseen, joka ei herätä positiivisia tunteita.
– Kauniilla, perinteisellä arkkitehtuurilla ja kaupunkisuunnittelulla on mahdollista luoda ympäristöjä, jotka vaikuttavat positiivisesti ihmisten hyvinvointiin ja terveyteen.
Lue myös:
