Huippu-urheilu ruokkii innostusta liikuntaan - Kuortaneella kohtaavat lajiensa huiput ja arkiliikkujat

Kaikesta huomaa, että Kuortaneen urheiluopiston uusi rehtori Olli-Pekka Karjalainen on itselleen tutussa ympäristössä, vaikka on ennättänyt hoitaa uutta pestiään vasta muutaman kuukauden. Rauhallisin, mutta innokkain äänenpainoin liikuntaa, siihen liittyvää koulutusta ja valmennusta pohtiva mies kertoo kuuluneensa talon kalustoon jo ennen nykyistä pestiään. Ensin opisto on tullut arvokisamitalistille tutuksi harjoittelupaikkana, sittemmin pitkäaikaisena työpaikkana.

Saumatonta yhteistyötä

Vieressä sijaitseva Kuortaneen kunnan omistama urheilulukio on läheinen yhteistyökumppani opistolle.

– Eihän sitä ulkopuolinen kun tulee tontille, niin tajuakaan, että tässä on kaksi organisaatiota, pohtii Karjalainen. 

Raja-aitojen rakentaminen ja erottelujen tekeminen ei tunnu kuuluvan Olli-Pekka Karjalaisen työfilosofiaan. Tärkeää on toimiva arki. 

– Kyllähän me ollaan tosi tiukassa symbioosissa. Kaikki urheilulukion valmentautuminen tapahtuu meidän ympäristössä. Aika monessa lajissa urheiluopisto vastaa myös lukiolaisten valmennuksesta. 

Urheilulukiolaisia on yli 200 ja he tulevat noin 80 kunnasta. Aktiivinen porukka tuo paljon vipinää valmennustoimintaan. Karjalainen kokee, että yhteistyön avulla Kuortaneen urheiluopisto voi toteuttaa erittäin hyvin perustehtäväänsä eli tukemaan liikunnallista elämäntapaa ja urheilua. 

Saattaen vaihdettu

Tehtäväänsä Kuortaneen urheiluopiston rehtorina ja valmennuskeskuksen johtajana Olli-Pekka Karjalainen on pystynyt syventymään rauhassa. Tehtävien vaihto edellisen rehtorin Tapio Korjuksen kanssa sujui saattaen. 

– Tässä saatiin pitkällä aikavälillä siirto tehtyä. Kyllähän mä tosi paljon olen jo tehnyt niitä hommia, mihin lopullisesti vuodenvaihteessa hyppäsin, sanoo Karjalainen tyytyväisenä. 

Ennen vuodenvaihdetta opiston puhelinluettelossa Olli-Pekka Karjalaisen nimeen liitettiin titteli kehitysjohtaja. Nimikettä tärkeämpänä hän kuitenkin pitää sitä, että työpaikalla on sellainen henki, että siellä voi tehdä laajasti erilaisia asioita. Uudessa tehtävässään rehtorina hän kokee olevansa mahdollistaja. Kun hallinto pyörii jouhevasti, opiston valmentajat ja muut asiantuntijat voivat tehdä töitään parhaalla tavalla. 

Olli-Pekka Karjalainen on järjestyksessään toinen arvokisamitalisti Kuortaneen urheiluopiston rehtorina. Kosketuspinta huipputasolla urheilijana tai valmentajana on Karjalaisen mielestä avain tehtävän menestyksekkääseen hoitamiseen. 

– Sen maailman ymmärtäminen on aivan oleellinen osa tähän juttuun. 

Tavoitteena liikunnallisuus

Urheiluopisto ei ole vain huippu-urheilijoita varten. Valmennuskeskus toimii monella eri tasolla. Karjalainen puhuu lämpimään sävyyn liikunnallisen elämäntavan puolesta. Keskiössä opiston toiminnassa ovat asiantuntemus ja olosuhteet. Niissä halutaan tarjota parasta kaikille palveluiden käyttäjille tasosta riippumatta.

– Se, että täältä lähteissään jokainen olisi saanut eväitä oman parhaansa tavoitteluun, mitä se sitten ikinä onkaan. Kaikki täältä omalle matkalleen jotain saavat, tiivistää Karjalainen toiminnan tavoitteet. 

Oleellista ei Karjalaisen ajatuksissa ole, muovaako liikunta yksilöstä lajinsa huipun. Hän itse olisi valmis unohtamaan urheilun ja liikunnan määrittelyn ja asettaisi mieluummin tavoitteeksi liikunnallisen kansalaisen luomisen.

– En pidä siitä kahtiajaosta itse ollenkaan. Kuka määrittelee sen kun lapsi menee jotain harrastamaan, niin milloin liikuntaharrastus muuttuu urheiluksi. Haluan nähdä, että kaikki on osa samaa kokonaisuutta, tiivistää Karjalainen ajatuksensa. 

Karjalainen on huomannut, että ero liikunnasta ja huippu-urheilusta tulee esiin etenkin kun puhe kääntyy rahaan. Liikunnallista elämäntapaa peukuttavat kaikki. Mutta kun aletaan puhumaan huippu-urheilun rahoituksesta, niin katseet kääntyvät kengänkärkiin. Huippu-urheilu on kuitenkin monelle lapselle innostuksen lähde. Esikuvia tarvitaan aina. 

– Huippu-urheilun esimerkki on se, joka saa usein lapset ja nuoret innostumaan jostain lajista ja liikkumaan. Eli liikunnallisen elämäntavan syntymisessä on huippu-urheilulla tavattoman iso rooli, hahmottelee Karjalainen. 

Kansainvälisyydestä kehitystä

Opisto valmennuskeskuksineen palvelee asiakkaitaan kolmella tasolla. Kaikki tasot ovat tärkeitä opiston toiminnalle. Jokainen eri syistä. 

Volyymin tuovat paikalliset ja suomalaiset asiakkaat. He kaikki hyötyvät opiston asintuntemuksesta. Kansainvälinen toiminta taas pitää opiston osaamisen ajantasalla. 

– Meillä käy joka vuosi yli 50 kansallisuutta. On kehittymisen kannalta ihan ehdoton edellytys, että meillä on jatkuvasti tuntuma siitä missä maailmalla mennään, summaa Olli-Pekka Karjalainen kansainvälisyyden merkitystä. 

Kansainvälisyys rakentuu lajiliittojen kautta tehtävästä yhteistyöstä, mutta myös opiston omista kumppanuuksista ja suhteista. Kuortaneen urheiluopisto on osa kansainvälistä valmennuskeskusten ASPC-järjestöä, joka on noin 130 valmennuskeskuksen maailmanlaajuinen verkosto. 

Ammattilaistuva liikunta

Haastattelutuokion lopuksi puhe kääntyy liikunnan ammattilaisiin. Ala on kasvava. Ammattitutkintoja opistolla voi suorittaa valmentajasta hierojaan ja liikuntapaikkahoitajaan.

Ikäluokkien pieneneminen haastaa urheiluopiston ammatillisen koulutuksen. Ongelma on tuttu muiltakin aloilta. 

– Luotetaan siihen, että pystytään tarjoamaan laadukas paketti toimialalla ja oltaisiin ensimmäisten joukossa kun hakeudutaan koulutukseen, määrittelee Karjalainen opiston pärjäämisen eväät.

Samalla hän muistuttaa, että urheiluopisto on oppilaitos, joka kouluttaa paljon aikuisopiskelijoita. Tämä tuo omat haasteensa. Tästä vuodesta alkaen tutkinnon jo suorittaneiden opiskelijoiden määrälle tulee katto. Yksittäisen opiskelijan kannalta opintoihin lähtemisen kynnystä nostaa myös se, että aikuisena rahoituksen saaminen opiskelulle on aiempaa haastavampaa. Olli-Pekka Karjalaisen mielestä liikunta-ala onkin yksi rahoituksen muutoksista kärsivistä aloista. Alalle tullaan usein aikuisiällä. 

– On haaveiltu, mutta ei ehkä ole uskallettu siihen aikaisemmin lähteä. Myöhemmin on tullut intuitio, että liikunta on mun juttu ja haluan siinä ehkä sen toisen uran tehdä, tuumii Karjalainen monen koulutukseen hakeutuvan mietteitä. 

Tutkintokoulutukseen hakeudutaan monenlaisilla taustoilla. Karjalainen arvioi, että jonkinlainen kosketus liikuntaan on kutakuinkin kaikilla opistolle tutkinto-opiskelijoiksi tulevilla. Liikunnanohjaajaksi saatetaan hakeutua opiskelemaan suoraan yhteishaun kautta. Toisessa ääripäässä on valmentajan ammattitutkinto, joka käytännössä vaatii vankkaa kokemusta liikunnasta, jos ammatissa meinaa menestyä. Valmentajakoulutukseen hakeutujalla on usein pitkä historia lajinsa parissa.

– Tyypillisesti hän on urheiluvalmentaja joka on tehnyt lajiliiton ykkös-, kakkos-, ja kolmostason. Yhtäkkiä hän huomaa, että hän on täysi-, tai puolipäiväinen ammattilainen ilman tunnustettua tutkintoa, sanoo Karjalainen. 

Kuortaneen urheiluopisto tarjoaa tutkintokoulutuksen lisäksi mahdollisuuden ammattitaidon ylläpitoon. Ala menee vauhdilla eteenpäin. Vaatimusten muuttuessa ja tekniikan kehittyessä esimerkiksi liikuntapaikkahoitajien ja -mestareiden ammattitaitoa täytyy päivittää koko ajan.

Karjalainen itse on kulkenut urheiluopiston kanssa pitkän tien nuoresta urheilijasta lajinsa huipulle ja urheilun kehittäjäksi. Nyt rehtorin nurkkahuoneessa istuu polkuunsa tyytyväisen tuntuinen mies puhumassa liikunnasta.