Uutiset
Huomio Pisa-tuloksista: "Oppiminen vaatii myös oppilaalta työtä, harjoittelua ja ponnistelua"
Kuntaliiton koulutusasioiden johtaja Irmeli Myllymäki nostaa esiin Viron kiinnostavana esimerkkinä.
Kuntaliiton koulutusasioiden johtaja Irmeli Myllymäki toivoi Suomen Pisa-tulosten kääntyvän nousuun tai tasoittuneen.
Lähtökohtana odotuksille oli se, että Suomi oli vielä 2000-luvun alkupuolella hienosti eri maita kokoavan tilaston kärjessä ja sen jälkeen Suomen Pisa-tulokset ovat heikentyneet muihin maihin verrattuna.
Nytkään ei kärkeä tavoitettu, vaikka Suomi onkin tuloksissa selkeästi keskiarvon paremmalla puolella.
– Paljon on tehty uudistuksia ja toimenpiteitä, mutta vielä toistaiseksi tulos oli sellainen, mitä pelättiin.
Mutta hyvääkin on nähtävissä tiistaina julkaistuissa Pisa-tutkimuksen tuloksissa, jotka arvioivat muun muassa 15-vuotiaiden nuorten lukutaitoa sekä matematiikan ja luonnontieteiden osaamista.
– Alueelliset erot ovat hyvin pieniä Suomessa.
Toisin sanoen eri puolilla Suomea perusopetus tarjoaa oppilaille verrattain tasavertaisia eväitä aikuisuuden kynnykselle.
Tämä on Myllymäen mukaan positiivinen huomio aikana, jolloin puhutaan paljon kuntien ja alueiden eriytymisestä ja siihen liittyvistä uhkakuvista.
Suomessakin on havaittavissa sitä, että koulujen sisällä ja oppilaiden kesken oppimistuloksissa on merkittäviä eroja.
– Oppilaan kotitaustan vaikutus oppimistuloksiin on edelleen korkea.
Digitaalisten taitojen suhteen Suomi näyttäytyy sen verran positiivisessa valossa kansainvälisessä vertailussa, että sitä on hyvä nostaa esille.
Sitten Irmeli Myllymäki haluaa erityisesti alleviivata yhtä asiaa, mistä on hyvä pitää kiinni ja mahdollisuuksien mukaan sitä voi vahvistaakin.
– Suomalaisnuoret kokevat koulutuksen merkityksellisenä. Jos nuoret kokevat näin, sitä on hyvä vaalia.
Viro on kiinnostava esimerkki
Suomi ei ole ainoana maana tuskailemassa oppimistulosten vaisun kehityksen kanssa.
Positiivisiakin esimerkkejä löytyy, mutta ne ovat usein Suomesta katsottuna kauempana.
– Nuorten osaamisen heikentyminen ei ole vain suomalaisten asia. Aasian maat ovat tässä suhteessa poikkeus.
Mutta on olemassa myös yksi Suomeen hyvin vertautuva ja esimerkillinen maa Euroopastakin.
– Viro on Euroopan maista poikkeus.
Viron nuorten osaamistason positiivinen kehitys on monessakin mielessä mielenkiintoista Suomen näkökulmasta.
– Viron ja Suomen kouluissa on paljon samankaltaisuuksia.
Mitä Virossa tehdään toisella tavalla sitten kuin Suomessa, Irmeli Myllymäki?
– Hyvä kysymys, ja tätä asiaa kannattaisi tarkemmin selvittää. Tuskin Virostakaan mitään helppoa vastausta meille saadaan, mutta jotta pystymme kehittämään omaa järjestelmäämme oikeaan suuntaan, olisi viisasta tarkastella myös, miten muualla toimitaan.
– Onko esimerkiksi Viron menestyksessä kysymys rakenteista vai enemmänkin toimintakulttuurista?
Kenties yksi merkittävimmistä Pisa-tutkimuksen kohdista liittyykin sinnikkyyden ilmentymiseen eri maissa.
Omaa sinnikkyyttä arvioidessa suomalaisoppilaat poikkesivat muista OECD-maista. Suomessa oli kaikista osallistujamaista pienin osuus oppilaita (41 prosenttia), jotka vastasivat yrittävänsä entistä kovemmin, jos työ alkaa tuntua haastavalta.
Myllymäen mukaan koulun tehtävä on antaa jokaiselle lapselle mahdollisimman vahvat tiedot ja taidot.
– Mutta oppiminen vaatii myös oppilaalta työtä, harjoittelua ja ponnistelua.
Mitkä asiat voivatkaan parantua sinnikkyyttä kehittämällä?
– Sinnikkyys auttaa pärjäämään elämässä monin tavoin, niin koulussa kuin myöhemmin työelämässä, Myllymäki lisää.
– Kun näkee vaivaa ja ponnistelee ja sitten onnistuu, on kokemus yleensä hyvin palkitseva. Meidän on hyvä pohtia toimintakulttuurissa sitä, mitä asioita tehdään ja millä tavalla, jotta opitaan työn tekemisen kulttuuria. Nopean ja helposti saatavan tiedon maailmassa koulu on se, jonka tulee valmentaa lapset syvempään ja keskittymistä vaativaan oppimiseen.
Sinnikkyyteen liittyy olennaisesti myös kyky keskittyä.
Ydinasiat kunniaan
Yleisesti ottaen Myllymäki nostaa esiin sen, että opettajiin kannattaa panostaa.
Jo opettajankoulutuksessa on varmistettava, että opettajilla on hyvät lähtökohdat vastata niihin haasteisiin, joita nopeasti muuttuva maailma tuottaa meille.
– Opettajien valmiuksista on pidettävä huolta.
Toisaalta Myllymäki näkee, että opetussuunnitelmaa on paisutettu ja luotu kerroksia edellisten päälle sellaisella tavalla, että kokonaisuutta on vaikea kenenkään hallita.
Opetuksessa on keskityttävä ydinasioihin, ja se vaatii laajemmaltikin näkemystä karsia rönsyt pois ja suunnata kohti kouluarkea, joka vahvistaa entistä paremmin oppimistuloksia.
Lue myös:
