Uutiset
Hyvä virkakieli säästää hermoja ja vähentää valituksia
PYKÄLÄPEIKKO TUTKII Kunta käyttää valtaansa sanoilla. Pöytäkirjat, päätökset, kirjeet, sähköpostit, verkkosivut, puhelinkeskustelut. Kaikki tämä on virkakieltä. Hyvä virkakieli säästää aikaa. Jos virkakieli on sekavaa, edessä on helposti katkera valituskierre niin sosiaalisessa mediassa kuin tuomioistuimissakin. Pykäläpeikko rapsuttaa päätään.
I Virkakielen asiantuntija
Kotimaisten kielten keskuksen (Kotus) erityisasiantuntija Eliisa Uotila, millaista on hyvä virkakieli?
– Hallintolaki ohjaa katsomaan kieltä monelta kantilta. Avainsanoja on kolme: asiallisuus, selkeys ja ymmärrettävyys.
– Asiallisuus viittaa käytetyn kielen sävyyn, esimerkiksi lukijan puhutteluun. Selkeys nostaa esille tiedon löydettävyyden sekä tekstin silmäiltävyyden. Ymmärrettävyys puolestaan korostaa näkökulman mielekkyyttä ja syy-seuraussuhteiden läpinäkyvyyttä.
Virkatekstin yleisin ongelma?
– Pisteen pelko. Rohkeasti pisteitä lisää teksteihin, ne eivät ole katoava luonnonvara.
– Yleisemmällä tasolla ongelmana on kielen roolin aliarvioiminen.
Voiko virkamies puhua asiakkaalle tuttavallisesti?
– Voi, mutta tilanteen mukaan sopivasti: esimerkiksi somessa eri tavalla kuin päätöksissä.
– Viranomaisviestinnässä tuttavallisuus voi myös vieraannuttaa tai hämmentää yleisöä.
Virkakielen kultainen nyrkkisääntö?
– Kieli ja tekstit läpäisevät kaiken viranomaistoiminnan; ne ovat virkatyön keskeinen väline, tavoite ja lopputulos. Siksi kaikilla täytyisi olla perustiedot hyvästä virkakielestä.
II Oikeudellinen asiantuntija
Julkisoikeuden professori Tomi Voutilainen Itä-Suomen yliopistosta, mitä virkakynään tarttuvan tulisi vähintäänkin tajuta?
– Viranhaltijan virkavelvollisuutena on käyttää työssään asiallisia, selkeitä ja ymmärrettäviä ilmaisuja.
– Tämä koskee niin päätöksiä, asioiden esittelyä luottamushenkilöille, tiedottamista kuin hallinnon asiakkaan kysymyksiin vastaamistakin.
Voiko huono virkakieli kaataa päätöksen?
– Sisällöltään epätäsmällinen ja tulkinnanvarainen päätös voi johtaa tarpeettomiin valituksiin – ja jopa päätöksen kumoamiseen.
– Asianosaiselle on kerrottava ymmärrettävästi, miksi ja millä perusteella hän ei ole oikeutettu saamaan jotain etuutta tai oikeutta taikka mihin hänen velvollisuutensa perustuvat.
Virkakielen perisynti?
– Virkajargonin viljely pätevyyden korostajana.
Vinkki virkatekstin kirjoittajalle?
– Viranhaltijan on asiakirjoja kirjoittaessaan pysyttävä tiukasti asiassa.
– Siis: ”Älä muuta kuin asiaa virka, ei käy aasinsilta. Kun hyvää kieltä käytät, lakia tarkoin noudattaen täytät.”
III Pykäläpeikon lakitärpit
Perustuslaki
• 21 § Oikeusturva ja hyvä hallinto: Jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti.
Hallintolaki
• 9 § Hyvä kielenkäyttö: Viranomaisen on käytettävä asiallista, selkeää ja ymmärrettävää kieltä. • 44 § Päätöksen sisältö: Päätöksestä on käytävä ilmi ratkaisu, sen keskeinen sisältö ja sen perustelut.
Kuntalaki
• 29 § Viestintä: Kunnan on viestinnässään käytettävä selkeää ja ymmärrettävää kieltä ja otettava huomioon kunnan eri asukasryhmien tarpeet.
Laki digitaalisten palvelujen tarjoamisesta
• 2 § Saavutettavuus: Viranomaisen digitaalisten palvelujen tulee olla käyttäjälle ymmärrettäviä ja saavutettavia.
IV Pykäläpeikon puujalka-aforismi
”Huono virkakieli on kuin huono tie: perille pääsee ehkä, mutta matkalla menee hermot.”
ARI MÖLSÄ
Kirjoittaja on Yle Uutisten ja A-studion entinen pitkäaikainen oikeustoimittaja ja Kuntalehden avustaja. Koulutukseltaan hän on varatuomari ja yhteiskuntatieteiden maisteri.