Uutiset
Hyvinvointia tukevan henkilöstön tarpeen arvioidaan lisääntyvän ammatillisessa koulutuksessa
Osassa oppilaitoksia on henkilöitä, jotka keskittyvät nimenomaan yksilölliseen hyvinvoinnin tukemiseen.
Kuntaliiton syksyllä 2025 tekemän selvityksen mukaan hyvinvointia tukeva henkilöstö on jo kiinteä osa ammatillisten oppilaitosten arkea.
Peräti 80 prosenttia koulutuksen järjestäjistä arvioi hyvinvointihenkilöstön tarpeen kasvavan, ja loput 20 prosenttia uskoo sen pysyvän nykyisellään.
Yksikään vastaaja ei ennakoi tarpeen vähenevän, Kuntaliitto tiedottaa.
Tarpeen kasvua selittävät muun muassa oppimisen tuen laajeneminen, oppivelvollisuusiän pidentyminen sekä ennaltaehkäisevän työn merkityksen korostuminen.
Samalla yhteistyön tiivistäminen hyvinvointialueiden kanssa nousee keskeiseksi kehittämiskohteeksi.
Kuntouttavan opetuksen kehittäminen edellyttäisi entistä tiiviimpää yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä ammatillisen koulutuksen välillä.
Oppilaitokset toivovat, että palveluja ei siirrettäisi pois oppilaitosympäristöistä, ja että opiskelijat saisivat tukea mahdollisimman matalalla kynnyksellä.
Kysely lähetettiin kaikille Areena-verkostoon kuuluville ammatillisen koulutuksen järjestäjille, ja siihen vastasi 25 järjestäjää, tiedotteessa kerrotaan.
Kaikki vastaajat kertoivat, että heidän palveluksessaan työskentelee hyvinvointia tukevaa henkilöstöä.
Osa tehtävistä on hyvinvointialueuudistuksen myötä siirtynyt hyvinvointialueille, mutta oppilaitoksilla on edelleen myös omaa hyvinvointihenkilöstöä.
Nimikkeiden kirjo on laaja
Hyvinvoinnin tukemisessa työskentelevän henkilöstön nimikkeet vaihtelevat suuresti.
Eniten tehtävissä toimii erilaisin nimikkein ohjaajia, valmentajia, hanketyöntekijöitä ja nuorisotyöntekijöitä. Lisäksi tehtäviä hoitavat muun muassa koordinaattorit, opinto-ohjaajat ja opettajat. Nimikkeiden moninaisuus kuvastaa työn laaja-alaisuutta ja vahvaa kytkeytymistä oppilaitosten arkeen, Kuntaliitto tiedottaa.
Työtä tehdään pääosin osana yhteisöllistä opiskeluhuoltoa, mutta yli kolme neljästä vastaajasta kertoo, että hyvinvointia tuetaan myös yksilöllisessä työssä.
Osassa oppilaitoksia on henkilöitä, jotka keskittyvät nimenomaan yksilölliseen hyvinvoinnin tukemiseen.
Hyvinvointia tukevan henkilöstön palkkakustannukset rahoitetaan pääosin koulutuksen järjestäjien omasta rahoituksesta joko kokonaan tai yhdistettynä hankerahoitukseen.
Tiedotteessa kerrotaan myös, että osa rahoituksesta toteutuu myös yhteistyössä muiden toimijoiden, kuten seurakuntien, kanssa.
Tiedonsiirtoa tulisi kehittää
Yhteistyö hyvinvointialueiden kanssa koetaan pääosin hyväksi tai erittäin hyväksi (80 prosenttia).
Samalla avoimissa vastauksissa nousee vahvasti esiin huoli hyvinvointialueiden riittämättömistä resursseista ja palveluihin liittyvistä viiveistä.
Oppilaitokset toivovat, että palveluja ei siirrettäisi pois oppilaitosympäristöistä, ja että opiskelijat saisivat tukea mahdollisimman matalalla kynnyksellä.
Avoimissa vastauksissa tuotiin esiin tarve vahvistaa soten ja ammatillisen koulutuksen yhteistyötä.
Tiedonsiirtoa tulee kehittää, erityisesti ennakoivassa työssä, tiedotteessa kerrotaan.
Palveluohjausta ja palvelujen muotoilua tulisi kehittää yhdessä hyvinvointialueiden kanssa.
Kuntouttavaa opetusta toivotaan
Avoimissa vastauksissa korostui myös kuntouttavan opetuksen merkityksen kasvu.
Useat vastaajat arvioivat, että kuntouttavan opetuksen kehittäminen edellyttää entistä tiiviimpää yhteistyötä sosiaali- ja terveydenhuollon sekä ammatillisen koulutuksen välillä.
Tämä voi vaatia myös lainsäädännön ja rahoituspohjan tarkastelua sekä ministeriöiden välisen yhteistyön vahvistamista.
Areena-verkosto ja Kuntaliitto ovat ehdottaneet kuntouttavan opetuksen mallia, jossa yhdistettäisiin hyvinvointialueiden palveluita, työpajatoiminnan sisältöjä sekä ammatillista koulutusta.
– Oppivelvollisuuden laajentaminen 18 ikävuoteen vuonna 2021 on tuonut näkyväksi, että kaikilla nuorilla ei ole riittäviä valmiuksia suoriutua toisen asteen opinnoista heti peruskoulun jälkeen, Kuntaliiton erityisasiantuntija Ilkka Eronen sanoo.
– Kasautuvat tuen tarpeet, erityisesti psyykkiset ja sosiaaliset haasteet, ovat lisääntyneet, eikä nykyjärjestelmä riittävästi huomioi opiskelijoita, joille tutkinnon suorittaminen ei ole realistista ainakaan väliaikaisesti, Eronen lisää tiedotteen mukaan.
Merkittävä ilmiö
Areena-verkosto ja Kuntaliitto pitävät tärkeänä, että kuntouttavan opetuksen mallin tarve pysyy esillä. Lisäksi olisi hyödyllistä selvittää koulutuksen järjestäjien, työpajojen ja hyvinvointialueiden yhteistyötä eri alueilla.
Selvityksen pohjalta voisi löytyä malleja, joista voisi yhdistellä valtakunnalliseksi skaalattavissa olevia yhteistyön muotoja ja käytäntöjä. Alueelliset kokeilut ja pilottien näkyväksi tekeminen ovat nyt keskeisiä, ja tällaisia onkin jo toteutuksessa.
– On hyvä muistaa, että kyse on laajasta yhteiskunnallisesta ilmiöstä, ei vain ammatillisen koulutuksen tai edes koulutusjärjestelmän ongelmasta. Panostuksia tarvitaan koulutuspolun kaikkiin vaiheisiin, mutta ilmiöön ja huonon kehityksen kierteen pysäyttäminen vaatii laajempaa yhteiskunnallista keskustelua ja kehittämistä.
– Voi olla paikallaan myös kysyä, teemmekö oikeita asioita ja kohdistammeko voimavarat sinne, missä niistä on eniten hyötyä, Eronen jatkaa tiedotteen mukaan.
Lue myös:
