Hyvinvointialueiden johtoryhmiltä vaaditaan paljon – ”Pahin ristiriita ovat olleet aluehallituksen kokoukset”

Miten hyvinvointialueen johtoryhmä jaksaa tehdä töitä erilaisten vaatimusten ristitulessa? Valtio jakaa niukkuutta ja luottamusjohdolla on vahdittavanaan äänestäjille annetut lupaukset. Aluehallituksen kokous voi olla vaikea paikka.

Hyvinvointialueiden johtaminen on kaksoisjohtamista samaan tapaan kuin kunnissakin. Tyypillistä on, että hyvinvointialueilla ja kunnissa on myös samoja luottamushenkilöitä. Ammattijohtamisen ja poliittisen johtamisen yhdistelmässä pitäisi rajapinnan toimia, mutta näin ei aina ole. Luottamushenkilöiden ja viranhaltijoiden suhteet ja tehtävän ymmärtäminen ovat keskiössä.

Millaista sitten on hyvinvointialueiden johtoryhmän jäsenten työ sekä hyvinvointi ja miten sitä voi parantaa?

Hyvinvointialueen johtoryhmän jäsenten työhyvinvointi alkoi kiinnostaa Annemaija Summasta niin paljon, että hän päätti tutkia asiaa Työsuojelurahaston apurahalla ja oman yrityksensä satsauksella. Summanen on savonlinnalainen tutkija ja kauppatieteiden tohtori, joka on koko uransa ajan ollut kiinnostunut nimenomaan johtamisesta. Tiistaina julkaistava tutkimus on jatkotutkimus Summasen väitöskirjalle, joka käsitteli työhyvinvointia.

Hyvinvointialueiden historia on vielä nuori ja aikaisemmin laadullista tutkimusta aiheesta ei ole tehty. Suomessa aloitti 2,5 vuotta sitten 21 hyvinvointialuetta. Kyseessä on valtavan suuri julkishallinnon organisaatiouudistus, jossa kuntien aiemmin itsenäisesti järjestämät sosiaali- ja terveyspalvelut siirtyivät itsehallinnollisille hyvinvointipalveluille.

Mistä Summasen kiinnostus työhyvinvointiin sai alkunsa? AMS Henkilöstöpalvelut Oy:n toimitusjohtaja Annemaija Summanen on aikoinaan toiminut pitkään työvoimahallinnossa. Sitä kautta syntyi kiinnostus työhyvinvointiin ja nimenomaan johtoryhmiä ja johtoryhmän jäseneksi kehittymistä kohtaan.

– Mikä on sen vaikutus, että johtoryhmän jäsen voi hyvin ja mikä siinä on puheenjohtajan rooli.

Summasen gradu aiheesta oli Kasvu ja tehtäviin kypsyminen johtoryhmän jäsenenä.

Summasella on kokemusta myös kuntapuolesta. Hän toimi aikoinaan JJR-kuntien eli Juvan, Joroisten ja Rantasalmen henkilöstöpäällikkö.

–Juvan kunnanjohtaja Heikki Laukkanen oli JJR-kuntien yhteistyön käynnistäjä. On aina kiinnostanut ihmisten johtaminen, miten ihmisiä johdetaan, mistä he innostuu ja miten jaksavat tehdä.

Pahin ristiriita

Tiistaina julkaistava tutkimus ”Hyvinvointialueiden johtoryhmän jäsenten työhyvinvoinnista dualistisessa johtamisympäristössä” on vienyt Summasen tänä vuonna mennessään.

– Mikä on esihenkilön vaikutus ja aluehallituksen puheenjohtajiston vaikutus. Jos ei olisi ollut tukea, useampi olisi ollut työuupumuksen vuoksi sairauslomalla.

Aluehallituksen puheenjohtaja kuten muutkin aluehallituksen jäsenet ovat päässeet tehtäviinsä kansalaisten äänimäärillä vaaleissa. Heitä ei ole valittu tehtäviinsä hyvillä henkilöstöjohtamisen avuilla tai kokemuksella. Toki niitäkin voi olla.

– Kun tehdään palvelurakennemuutoksia, valtuutetut pitävät tai yrittävät pitää lupauksiaan äänestäjille. Viranhaltijat tekevät työtä virkavastuulla.

Tilanteet hyvinvointialueella voivat ajautua maalittamiseen asti. Johtoryhmän jäsenet ovat hyvinkoulutettuja ammattilaisia, jotka tekevät työtä myös ristipaineessa.

– Tutkimuksen mukaan pahin ristiriita ovat olleet aluehallituksen kokoukset. Kun on päivällä tehnyt innostavaa työtä oman johtoryhmän kanssa, niin aluehallituksen kokouksen jälkeen on ihan loppu, kuvailee Summanen tutkimustulosta.

Työpahoinvoinnin kokemus liittyi selvästi aluehallituksen kokouksiin. Pahoinvointia aiheuttaa se, että valmistelutyö haukutaan kokouksessa.

– Kun joku esittelyssä ollut asia tulee monta kertaa takaisin sillä viestillä, että viranhaltija on tehnyt huonosti työnsä, voi kysyä, miten pitkään jaksaa tehdä työtä ja löytää innostuksen. Ihmettelen, miten tämän strategisen johtoryhmän puheenjohtaja, joka on esittelijä kokouksissa, saa voimaa. Hänhän ei ole itse valmistellut kaikkia asioita, mutta toimii esittelijänä. Miten kestää sen.

Tutkimuksen johtoryhmässä on kaikkiaan 15 johtoryhmän jäsentä. Ne on narratiivisesti tyypitelty ryhmiin: strateginen (7 henkilöä) ja laaja johtoryhmä (8 henkilö).

Talous ja äänestäjät

Valtion tiukka ja yksityiskohtainen ohjaus taloudesta ohjaa hyvinvointialueen johtoryhmän jäseniä esittämään päättäjille palvelurakenteiden uudistamista. Annemaija Summasen mielestä ristiriita poliittisten päätöksentekijöiden ja virkavastuulla toimivien viranhaltijoiden näkemyksillä ei voine olla vaikuttamatta työhyvinvointiin.

– Ja mihin mennään, kun taloustilanne heikkenee. Jos olisi rahaa ja kaikki pysyisi ennallaan, mutta kun joudutaan tekemään niin paljon palvelurakennemuutoksia, ihmettelen niitä hyvinvointialuejohtajia, jotka kestää tässä työssä.

Summanen tietää, että johtoryhmän jäsenet saavat energian kotoa ja ensisijaisesti työkavereista.

– Jos tiimi eli johtoryhmä ei olisi sellainen, mikä tukisi jaksamista ja motivoisi vaan pitäisi sisällään keskinäisiä ristiriitoja, työhyvinvointi kärsisi. Tässä tapauksessa johtoryhmän puheenjohtaja, hyvinvointialueen esittelijä on sellainen henkilö, joka voi ottaa kaiken vastaan ja pitää itsensä rauhallisena vaikeissakin ristiriitatilanteissa.

Johtoryhmän työhön ja hyvinvointialueen henkeen vaikuttaa se, minkälaisia poliittiset päättäjät ovat ihmisinä, minkälaista käytösmallia antavat.

– Moni poliittinen päättäjä ei (tutkimuksessa) ymmärtänyt, minkälaisessa tilanteessa ollaan ja mitä vaaditaan.

Hyvinvointialueille tuo oman paineensa se, että valtio määrittelee rahat ja seuraa tiukasti alueiden työtä.

–Uusille aluevaltuustojen poliittisille päättäjille voisi antaa esihenkilövalmennusta. Esimerkiksi johtajuuskirjallisuudesta opittu hyvän johtajuuden ja ihmisten johtamisen ymmärrys voisi lisätä poliittisille päättäjille tietoa huonon ihmisten johtamisen seurauksista työhyvinvointiin.

(Tutkimuksen kansikuva: Pirjo Uusitalo-Aura)