Hyvinvointialuejohtajat: Rahoitusleikkaukset ilman tehtävien keventämistä vaarantavat palvelun

Hyvinvointialueiden johtajat pitävät uuden lakiesityksen mukaista ajatusta alueiden rahoituksen leikkauksesta kohtuuttomana ja näkevät, että kokonaisrahoituksen jatkuva kiristäminen ei anna uskottavaa pohjaa palveluiden pitkäjänteiselle järjestämiselle. Hyvinvointialueiden johtajat nostavat näkemyksen esiin hyvinvointialueiden johtajia edustavan H23-verkoston kannanotossa. 

Kannanoton mukaan rahoituksen leikkauksen pitäisi olla mahdollista vain hyvinvointialueiden tehtävien muutosten seurauksena, kuten rahoituslaissa säädetään. Laki hyvinvointialueiden rahoituksesta sisältää jo nyt lukuisia rahoituksen kasvua hillitseviä muita elementtejä. Rahoituksen ja palveluiden järjestämisvastuun tulee olla tasapainossa ja ennustettavia.

- Sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelut ovat kriittisiä peruspalveluja. Vastuu ja siihen valtiolta saatavat resurssit eivät kohtaa, kun kokonaisrahoitusta kiristetään. Haluamme nostaa esiin yhteisen huolemme palveluiden turvaamisen puolesta, painottaa H23-verkoston puheenjohtaja, Pohjois-Savon hyvinvointialuejohtaja Marko Korhonen.

Ikääntymisen heijastukset

Kannanotossa hyvinvointialuejohtajat mainitsevat muun muassa, että hallitus on vähentämässä osuutta, jolla palvelutarpeen kasvu huomioidaan alueiden rahoituksessa. Tällä hetkellä palvelutarpeen kasvusta huomioidaan alueiden rahoituksessa 80 prosenttia, mutta jatkossa vain 60 prosenttia. 

- Tämä on ristiriitaista tilanteessa, jossa väestön ikääntyminen kasvattaa palvelujen tarvetta ja nostaa kustannuksia. THL:n arvion mukaan palvelutarve kasvaa kaikilla alueilla riippumatta väestömäärän muutoksesta. Jos samanaikaisesti hyvinvointialueiden kokonaisrahoitusta lasketaan, muodostaa se riskin, että sosiaali-, terveys- ja pelastuspalvelujen järjestäminen vaarantuu.

 Leikkauksien vaikutukset

Hyvinvointialuejohtajien mukaan hyvinvointialueet ovat painaneet kustannuskehityksensä jo nyt erittäin matalaksi väestön palveluntarpeiden silti jatkuvasti kasvaessa. Vuoden 2025 tilinpäätösarvioiden mukaan nettokustannukset kasvoivat vain 1,6 prosenttia edellisestä vuodesta. Tämä on edellyttänyt merkittäviä muutoksia palveluihin. 

- Hyvinvointialueiden viime vuoden tiedot kertovat, että hyvinvointialueilla on panostettu uusiin onnistuneisiin palvelutapoihin. On kuitenkin rajansa sillä, minkä verran kustannuksia voidaan leikata pelkästään toimintaa kehittämällä, toteaa Korhonen.

Hyvinvointialueiden johtajat korostavat, että rahoitusleikkausten vastapainona tulee olla velvoitteiden keventämistä. 

Ville Rydman ministeriksi

Sosiaali- ja terveysministerin tehtävästä poisjääneen Kaisa Juuson tilalle noussut Ville Rydman (ps.) kertoi Ylen uutislähetyksessä 18.2.2026 että päätöksiä tullaan toimenpanemaan Juuson jo aloittaman työn jatkona edelleen. Hän painotti nykyisen hallituksen ennakoineen ikääntymisen ja palveluntarpeen vaikutuksia toimissaan.