Ikääntyneiden hoivajonojen pituudessa vaihteluita - katso tästä alueelliset erot

Vuoden 2025 lopussa lähes 2300 ikääntynyttä odotti hoivapaikkaa, mikä tarkoittaa, että hoivajono on kasvanut noin 220 ihmisellä keväästä 2025. Asia käy ilmi sosiaali- ja terveysalan yrityksiä ja järjestöjä edustavan Halin selvityksestä. 

Hyvinvointiala Hali ry selvittää ikääntyneiden hoivajonotilannetta tietopyynnöillä hyvinvointialueilta puolivuosittain.

Selvityksen mukaan ikääntyneet ovat eriarvoisessa asemassa eri hyvinvointialueilla: toisilla alueilla hoivapaikan saa lainmukaisesti viipymättä, kun taas toisilla alueilla keskimääräinen odotusaika voi olla kuukausia. 

Hoitopaikka ilman viivästyksiä

Vanhuspalvelulain mukaan ikääntyneen tulee saada hoivapaikka ilman aiheetonta viivästystä. Siitä huolimatta hoivapaikkaa joutui odottamaan heinä-joulukuun 2025 aikana keskimäärin noin kaksi kuukautta, ja yli 800 ikääntynyttä odotti pääsyä hoivakotiin peräti yli lakiin kirjatun ehdottoman takarajan eli kolme kuukautta, Hali ilmoittaa tiedotteessaan.

- Hyvinvointialueilla on lakisääteinen velvollisuus järjestää ympärivuorokautisen hoivan asukaspaikka ikääntyneelle viipymättä, kun tarve hoivapaikalle ilmenee. Yritysten ja järjestöjen hoivakodeissa olisi tilaa ympäri Suomea, mutta moni alue on leikannut ostopalveluista ikääntyneiden kustannuksella, Halin sosiaalipalvelujohtaja Laura Lindeberg sanoo.

Suuria alueellisia eroja

Paras tilanne odotusaikojen osalta on Päijät-Hämeessä ja Satakunnassa. Näillä alueilla hoivapaikan saa alle kuukaudessa hetkestä, jolloin huoli ikääntyneen pärjäämisestä on noussut. Näiden alueiden odotusajat ovat olleet lyhimmät myös kahdessa edellisessä mittauksessa keväällä 2025 ja syksyllä 2024, eli tilanne on ollut johdonmukaisesti hyvä.

Pisimpään ikääntyneet joutuvat odottamaan hoivapaikkaa Pohjois-Karjalassa ja Keski-Uudellamaalla, joissa keskimääräinen odotusaika on laittoman pitkä, yli kolme kuukautta.

Lindeberg harmittelee esimerkiksi muistisairaiden vanhusten tilannetta hoitopaikan odottamisessa. 

- Tällaisessa tilanteessa kahden tai kolmen kuukauden odotus voi olla todella raskasta ja turvatonta aikaa sekä ikääntyneelle että hänen läheisilleen.

Keskusteluun hoivan laadusta niin yksityisissä kuin julkisissa hoivakodeissa Lindeberg sanoo:

- On tärkeää muistaa mittakaava. Suomessa on noin 1800 hoivakotia tai muuta pitkäaikaisen asumisen yksikköä, joissa asuu yli 50 000 ikääntynyttä. Heidän arkensa on pääsääntöisesti hyvin turvallista ja merkittävästi vähemmän yksinäistä, kuin kotihoidon piirissä olisi. Ongelma ei ole hoivan laatu, vaan riittämättömät tai liian myöhään tarjottavat palvelut.

Hyvinvointialuekohtaiset tiedot jonottajien määrästä, odotusajasta sekä muun muassa näiden lukujen muutoksista löydät liitteenä olevasta esityksestä sekä Halin verkkosivuilta.